10.11.2017

Pysytään pystyssä - tule mukaan kaatumisen ehkäisy -kampanjaan 21.11.2017

Talvikelit ja niiden mukana liukkaus ovat saapuneet, myös riski kaatumisiin lisääntyy. Tiesitkö, että yhden lonkkamurtuman hoito leikkauksineen maksaa 15 000 – 20 000 euroa, puhumattakaan siitä aiheutuvista inhimillisistä kärsimyksistä ja riskistä toimintakyvyn lopulliseen heikentymiseen.

Kuopion kaupunki yhteistyökumppaneineen jatkaa viime syksynä suosion saanutta Kaatumisten ehkäisy kampanjaa työikäisille ja ikääntyneille loka – marraskuussa 2017. Kampanjassa järjestetään mm. kaksi teemapäivää kaupunginkirjastolla. Lokakuun teemapäivä onnistui mainiosti, kirjaston luentosali täyttyi aiheesta kiinnostuneista kuulemaan eri alojen asiantuntijaluentoja. Niissä pureuduttiin monipuolisesti kaatumisten ehkäisyyn, muun muassa liikunnan ja ravinnon keinoin, sekä saatiin tietoa lääkityksen vaikutuksista kaatumisriskiin.

Väestötasolla liikunta on todettu tehokkaimmaksi ehkäisykeinoksi kaatumisiin. Lihasvoiman lisääminen ja ylläpito on siis erittäin tärkeää, sillä se on yhteydessä tasapainoon. Riittävästä liikunnasta tulee huolehtia myös siksi, että tuki- ja liikuntaelimistöstä löytyy tarvittaessa joustoa tasapainon korjaamiseen. Monipuolisesti liikkuen nämä osa-alueet pysyvät kunnossa, eli haukataan palasia liikuntapiirakan kaikilta osa-alueilta viikoittain!

Oikea lääkitys ja ajantasainen lääkelista ovat hyvinvoinnin ja pystyssä pysymisen kulmakiviä. Lääkelistan voi tarkistuttaa tarvittaessa ammattilaisilta. On hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen myös jos ilmenee esim. huimausta ja epäilee sen liittyvän lääkkeisiin.

Ikääntyessä olisi tärkeää kiinnittää huomio ravinnon laatuun, kun energian tarve laskee. Riittävästä proteiinin saannista on huolehdittava, sillä se vaikuttaa lihasmassan ylläpitoon ja lihaskasvuun. Säännöllinen ateriarytmi takaa hyvän jaksamisen koko päivän ajaksi, väsyminen taas altistaa kaatumisille. Laihduttamista yli 65-vuotiaille ei suositella, sen sijaan huomiota kannattaa kiinnittää ravinnon laatuun.    

Kaikille avoin ja maksuton kampanjan toinen teemapäivä järjestetään ti 21.11.2017 klo 10.00-15.00 Kuopion kaupunginkirjastolla. Silloin asiantuntijaluennoilla käsitellään kaatumisten ehkäisyä geriatrisen fysioterapian sekä hyvän unen ja vireystilan vinkkeleistä.  Päivän aikana saadaan vinkkejä kotiympäristön turvallisuuden parantamiseen, ja asiantuntijan avulla jokainen voi käydä läpi kotiympäristönsä turvallisuuden tarkistuslistan. Mukana on myös kaupungin kunnossapitoyksikön edustaja kertomassa, miten he osallistuvat kaatumisten ehkäisyyn. Saamme vastauksia siihen, mikä on työikäisten ja ikääntyneiden kaatumisten tilanne kaupungille tulleiden kaatumisista johtuvien korvaushakemusten näkökulmasta, ja miten Kuopion kaupungin katujen kunnossapito on pärjännyt valtakunnallisessa kaupunkivertailussa.  

Luentojen lisäksi kirjaston aulassa on jaossa monipuolisesti esitteitä ja oppaita omaehtoisen kaatumisten ehkäisyn tueksi. Yrittäjäyhteistyökumppaneillamme on aulassa laaja valikoima erilaisten liukastumisesteiden, nastakenkien ja pienapuvälineiden esittelyä ja myyntiä, hyvinvointipalveluiden esittelyä, muun muassa Oivauni, uniklinikan palvelut.

Oletko muuten kuullut ilmaisesta liukkausvaroituspalvelusta? Tule tutustumaan siihen, kirjastolla kampanjaväki auttaa tarvittaessa palvelun lisäämisessä puhelimeesi. Kaikki keinot kannattaa ottaa käyttöön kaatumisten ehkäisyssä.

Luennoille osallistujille jaetaan kahviliput kirjastokahvilaan. Tervetuloa kirjastolle 21.11.2017!

Kaatumisten ehkäisy -kampanjan työryhmän puolesta kansalaisopiston liikunnan opettaja Sari Saarelainen ja verkostokoordinaattori Paula Smolander Vanhusten hoivapalvelun tukipalveluista.

2.11.2017

Työskentelyä kansainvälisessä pienryhmässä

Terveiset Erasmus+ hankkeen rahoittamalta opintomatkalta! Pitkän etsinnän ja selvittelyn jälkeen koulutuskohteeksi valikoitui laadukkaalta vaikuttanut toteuttajataho Europass Teacher Academy. Se on yksi laajimmista Erasmus+ koulutuksia toteuttavista tahoista. Europass Teacher Academy tarjoaa kymmenittäin erilaisia kursseja pitkin vuotta. Pääteemoina kursseilla on oppilaitoshenkilökunnalle suunnatut kielet, ICT ja taide sekä johdolle suunnatut omat kurssinsa. Kurssikeskuksella on toimipisteitä ympäri Eurooppaa.

Koulutuksemme teemana oli Social Media in the Classroom, ja se oli kestoltaan yhteensä 30 tuntia. Kouluttajana toimi italialainen digiopetuksen aikuiskouluttaja Barbieri. Pienryhmässämme oli opettajia lisäkseni Puolasta, Hollannista, Virosta ja Saksasta yhteensä 9 hlöä. Yhtenä päivänä ryhmämme mukana oli myös egyptiläinen opettajaharjoittelija, joka seurasi opetusta ja osallistui työskentelyymme. Työskentelimme päivittäin ryhmätöitä tehden, keskustellen ja harjoitellen eri työkalujen käyttöä. Koska osa ohjelmista oli jo ennestään osallistujille tuttuja, pääsimme suoraan keskittymään soveltavaan käyttöön.


Koulutus toteutettiin Europassin Firenzen kurssikeskuksen tiloissa, joka sijaitsi – paikallisen mittapuun mukaan - uudessa 1900-luvun alussa rakennetussa palatsissa vanhassa kaupungissa. Suuri osa vanhan kaupungin rakennuksista on keskiajalta.





Eri digityökalujen harjoittelun lisäksi oli hienoa päästä keskustelemaan eri maiden käytännöistä digiopetuksen suhteen. Sanomattakin on selvää, että käytännöt vaihtelivat suuresti työvälineiden, ohjelmien ja tietoturvaan liittyvien käytäntöjen kanssa. Hollannin kouluissa vaikutti olevan suomalaisten tapaan rohkeaa tarttumista digitaalisuuteen kokeilukulttuurin periaatteen mukaisesti. Varsovan lukiossa ei oltu siirrytty vielä lainkaan hyödyntämään sähköisiä lomakkeita esimerkiksi opiskelijakyselyissä. Saksan peruskouluissa tai lukioissa taas ei ollut lupaa käyttää minkäänlaisia oppimisalustoja opetuksessa. Perusteluna tälle on se, että koulut eivät voi opetuksen kautta pakottaa opiskelijoita ottamaan Facebookia tms. käyttöönsä. Säädöksien tiukkuus vaihteli hieman Saksan eri osavaltioiden mukaan.

Lopuksi lupasin antaa tässä blogikirjoituksessa vastauksen Facebookiin laittamaani arvoitukseen. Alla näet arvoituskuvan ja sen jälkeen oikeat vastaukset. Kuinka monta paria löysit oikein?



Erasmus+ Teacher Training Course: Social Media and Web Solutions in the Classroom (esittelyvideo YouTubessa)



Kaupunkikuvaa Firenzestä:


Teksti ja kuvat: koulutussuunnittelija Jonna Jäntti


1.11.2017

Opiskelu kannattaa aina

Kansalaisopisto tarjoaa hyvän lähtökohdan laadukkaaseen, käytännönläheiseen, omakohtaiseen ja vapaamuotoiseen opiskeluun. Itsensä kehittäminen on jatkuvaa elämän taitojen hiomista, niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Kansalaisopiston tuntiopettaja Heikki Remes kannustaa kansalaisopistolaisia, niin opiskelijoita kuin opettajiakin, hyödyntämään opiston tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti.

Itse hän kertoo saaneensa lisäpotkua Erasmus+ mobility -opintomatkaltaan Saksaan. Matkaraportissaan (Erasmus+ mobility - adult education for teachers) Heikki toteaa ”I warmly recommend and encourage Erasmus+ mobility program to other persons. It opens your eyes to other practicies and strengthens your self-confidence".

Tutustu Heikin ”matkapäiväkirjaan” Makumatka – saksalaiset viinit suomalaisessa ruokapöydässä. Kirja kiteyttää matkalta saatua tietoutta saksalaisten viineistä sekä niiden taustoista, sekä yhdistelee viinejä suomalaisen lähiruoan kanssa. Viinikirja elää ajassa ja nostaa viinitietouden, nautinnollisuuden, luonnonmukaisuuden, osaamisen ja yhteisöllisyyden esille.


Kansalaisopistolaisille kirja on ostettavissa Puistokartanon kahviosta.

Hinta 20 €

Laita kirjan hinta kirjekuoreen ja pudota se kansalaisopiston Puistokartanon asiakaspalvelupisteen takana olevaan Heikki Remeksen riippukansioon.


Heikki Remes, wineman, says that he found the end of the rainbow while walking in the vineyards!

Suomeni laulut - musiikkiviikko kiertää ympäri Kuopiota

Kuopion kansalaisopisto viettää viikolla 45 Suomeni laulut – musiikkiviikkoa. Ensimmäistä kertaa järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen esiintymisiä sekä avoimia harjoituksia Kuopiossa, Karttulassa ja Maaningalla. Suomeni laulut –musiikkiviikon tarkoituksena on rohkaista kaikkia laulamaan ja soittamaan sekä osallistumaan itse musiikin tekemiseen ja sen kuuntelemiseen. Viikon järjestämiseen osallistuu kahdeksan Kuopion kansalaisopiston opettajaa oppilaineen. 


Maaningalla viikon aikana pääsee osallistumaan tiistaina Lauluyhtye Aavan avoimiin harjoituksiin klo 18.50 alkaen Maaninkajärven koulun auditoriossa. Perjantaina 10.11. lauletaan Hollituvalla Karaokeillassa klo 19.30 alkaen. Karaokeillan esilaulajina toimivat Käärmelahden karaokelaulajat.

Kuopiossa musiikkiviikko kuuluu Kuopion kansalaisopiston tiloissa Puistokartanolla, jossa kuullaan konsertteja ja esiintymisiä tiistaista torstaihin. Luvassa on kuorolaulua, karaokea, yhteislauluja sekä viulun soittoa. Tiistaina kuullaan suomalaisia laulaja 100 vuoden ajalta musiikkiluokassa, kun Sekakuoro Veljsiskot laulaa yli 40 hengen voimin klo 18.15 alkaen. Keskiviikkona musiikkiluokassa pääsee seuraamaan Retrotyttöjen avoimia lauluharjoituksia klo 15.30 alkaen. Illalla Cafe Puistokartanon edustalla pääsee kuulemaan pienen kahvikonsertin klo 19-19.15 Viihdekuoro Sawo Ensemblen laulamana. Torstaina Toivelaulajat laulattavat tuttuja laulaja musiikkiluokassa klo 14-15, jonka jälkeen kahvilan edessä musisoivat Viuhuvat viulut. Klo 18-21 on mahdollisuus seurata Karaokeiltaa musiikkiluokassa, jossa esiintyvät Karaokekonkarit ja Iltakaraokelaulajat.

Karttulassa to 9.11. kajahtavat Asukastuvalla Torstai-illan laulajaiset klo 18 alkaen. Mukana laulamassa ovat yksinlaulajia ja Iltatuulen laulajat. Lauantaina musiikkiviikko huipentuu Iskelmäseniorien lauantaitansseihin Airakselan seurantalolla klo 19 alkaen, jossa mukana on 60 hengen orkesteri ja lauluporukka Maaningalta, Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Ilta alkaa vanhan ajan iltamilla, jossa luvassa on musiikkia, visailuja, runoja ja savolaesta stand uppia, jota on kutsuttu savossa savolaeseks sananrieskaks jo satoja vuosia.

Suomeni laulut - musiikkiviikolla laulamme ja soitamme yhdessä. Ottakaamme siitä ilo irti!

Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston johtava musiikinopettaja

31.10.2017

Kokonainen teatterifestari syntymässä!

Ilmaisutaito ja kirjallisuus on pieni mutta erittäin vireä osa-alue kansalaisopiston kurssitarjonnasta. Siitä esimerkkinä tämän syksyn festari-idea, jota moni ryhmä ja opettaja innostuivat toteuttamaan.

Tulossa on siis Teatterifestari JOO! 27.11.-5.12.2017
Sekä lasten että aikuisten ryhmät esittävät syksyn aikana valmistuneita esityksiään kansalaisopiston ilmaisutaidon luokassa B060. Esityksiin on vapaa pääsy (n. 40 ensimmäiselle katsojalle).

Idea syntyi Suomi 100-juhlinnasta, joka huipentuu syyslukukauden loppumetreille. Silloin siis meilläkin juhlitaan ja esitetään. Tässä ennakotietoa festarin ohjelmasta ja esitysajoista:
(jotkut esitystiedot tarkentuvat vielä lähempänä)

Ma 27.11. klo 15.30
ilmaisutaito B060
METSÄN AARRE
Teatteriryhmä 8-10v
Ohjaus Laura Elina Martikainen



Ma 27.11. klo 17.30
Ma 4.12. klo 17.30
ilmaisutaito B060
ONNEA SUOMI!
Esitys on onnentoivotus ja kunnianosoitus satavuotiaalle Suomelle. Näemme välähdyksiä monista suomalaisista henkilöistä, asioista ja ilmiöistä. Esitys on hauska ja vakava suomikimara, jossa mennään tunnelmasta ja tyylilajista toiseen. Mukana mm: Suomineito, Justiina, Pätkä, Bumtsibum, muumit ja Tuntematon sotilas.
Käsikirjoitus: Työryhmä
Ohjaus: Johanna Leksis



Ke 29.11. klo 10.00
teoria B054
Lorun lumoa
Ohjaus: Riikkamaria Korhonen
Kansalaisopiston pienimmät sanataiteilijat loruilevat yhdessä avoimen päiväkodin lasten kanssa. Loruhetki tarkoitettu avoimen päiväkodin asiakkaille sekä kaikille loruista ja sanataiteesta kiinnostuneille.



Ke 29.11. klo 17.00
ilmaisutaito B060
KOHTAAMISIA
Draamaryhmä 10-12v.
Demo ilon ja innon kautta rakennettujen roolihahmojen kohtaamisesta ihan tavallisena keskiviikkona, ihan tavallisessa kahvilassa.
Ohjaus: Katja Väänänen


 Ke 29.11. klo 18.30 alkaen
ilmaisutaito B060
Avoimet harjoitukset
Opiston teatteriryhmä harjoittelee Pirkko Saision näytelmää Elämänmeno, joka esitetään keväällä.
Tervetuloa kurkistamaan kulisseihin, teatteritreeneihin!
Pyydämme yleisöä saapumaan paikalle klo 18.30 ja viipymään tilassa taukoon tai loppuun asti (ettei harjoitus häiriinny).
Ohjaus: Katja Väänänen


Ti 5.12. klo 18.00
ilmaisutaito B060


MINNAT JA MANU
Nuorten teatteriryhmä
Demonstrointia, poliittisia paljastuksia ja yllättäviä käänteitä Minna Canthin hengessä. Nuorten omista ideoista ja improista.
Ohjaus: Sari Siltavuori

 

Tervetuloa!
(p.s. keväällä luvassa lisää esityksiä)



18.9.2017

Suomi idän ja lännen välissä: Luterilaisuus ja ortodoksisuus Suomessa - Suomalaisuutta etsimässä –keskustelutilaisuus

Alustajina teologian tohtori Kari Kuula (vas.) ja piispa Arseni.
Keväällä käynnistynyt suomalaisuuden eri puolia tutkiskeleva tapahtumasarja jatkuu kansalaisopistossa myös syyslukukaudella. Tällä kertaa 6.9.2017 Puistokartanossa pidetyn tilaisuuden teemana oli: Miten idän ja lännen kirkkokunnat ovat muovanneet suomalaista kulttuuria? Alkupuheenvuoroissaan molemmat alustajat luonnehtivat eri kirkkojen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Kari Kuula esitti muutamia teesejä luterilaisuuden vaikutuksesta Suomessa:
- luterilaisuus on vaikuttanut siihen, että Suomessa eletään sivistysyhteiskunnassa, esimerkiksi lukutaito ja koulunkäynti ovat kaikille kuuluvia ja itsestään selviä asioita.
- luterilainen ajattelu on taustana suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja yhteisvastuuyhteiskunnassa.
- Suomessa kansalaiset ovat uskontosivistyneitä, eli he tietävät uskonnoista.
- luterilaisuuden pohjalta on syntynyt Suomeen koululaitos ja uskonnon opetus.
- luterilaisuus on tuonut nykypäivän Suomeen uskonnollisuuden, joka on luonteeltaan suvaitsevaa, leppoisaa ja vaatimatonta.
- luterilaisuus on tuonut suomalaiseen kulttuuriin yhteisen vuosikalenterin
- luterilainen kirkko on merkittävä diakonian / sosiaalityön tekijä
- luterilainen kirkko ja sen edustajat osallistuvat näkyvästi yhteiskunnalliseen julkiseen keskusteluun Suomessa

Kari Kuula totesi lisäksi, että luterilaista ja ortodoksista kirkkoa ja niiden vaikutusta on vaikea vertailla, koska ne ovat niin erikokoiset Suomessa.

Piispa Arseni kertoi aluksi ortodoksisen kirkon asemasta Suomessa. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista kokonaisuutta. Suomessa ortodoksinen kirkko on jäsenmäärältään pienempi kuin luterilainen, mutta maailman mittakaavassa ortodokseja on huomattavasti enemmän kuin luterilaisia. Suomen ortodoksinen kirkko on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on ainoa ortodoksinen kirkko maailmassa, jossa kerätään kirkollisveroa ja ylläpidetään jäsenrekisteriä. Suomessa ortodoksinen kirkko ei osallistu luterilaisen kirkon tavoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin patriarkan alaisuudessa ja se ei voi ottaa itsenäisesti kantaa moniin kysymyksiin. Suomen ortodoksisen kirkon asema on muuttunut merkittävästi toisen maailmansodan vaikutuksesta. Ennen sotia kirkko eli yhtenäiskulttuurissa Itä-Karjalan ja Pohjois-Lapin ortodoksisilla seuduilla, mutta sodan jälkeen alueluovutusten ja väestön uudelleen asuttamisen takia tilanne muuttui.

Ortodoksinen kirkko ja itäinen kulttuuri ovat vaikuttaneet Suomessa viisisataa vuotta kauemmin kuin luterilaisuus. Muinaiset vaikutukset näkyvät mm. suomalaisissa paikannimissä. Esimerkiksi Keljo (Jyväskylän lähellä) tulee sanasta kelja, joka tarkoittaa munkin asuntoa. Kuopion nimen taustalla on karjalais-ortodoksinen nimi Prokopij. Varhaisimmat kristilliset lainasanat suomen kielessä ovat tulleet itäisestä kirkosta ja venäjän kielestä: kummi, pappi, pakana, raamattu ja risti.  Samoja sanoja on omaksuttu myös luterilaisessa kirkossa. Suomen kielessä on lisäksi runsaasti arkikielen sanastoa, jotka ovat tulleet idästä venäjän kautta, kuten akkuna, kasku, lusikka, meteli, parta, porukka, putka, raja, rospuutto, savotta, sääli, talkkuna, tarina, urakka, viesti, värttinä.

Itäinen vaikutus suomalaisessa kulttuurissa on tapahtunut myös Kalevalan kautta, jonka teksteistä osa on uskonnollispohjaisia. Kalevalan vaikutteita on runsaasti erityisesti ns. Suomen taiteen kultakauden kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa.

Itäsuomalaisessa ortodoksisessa perinteessä on säilynyt muinaisia, kristinuskoa edeltävältä ajalta peräisin olevia piirteitä. Ortodoksiselle kirkolle on ollut ominaista mukautua ja liittää vanhaa perinnettä uuteen. Karjalaisia käännytettäessä vanhoja tapoja ja perinteitä ei hävitetty, jos ne eivät olleet ristiriidassa kristillisen ajattelun kanssa. Tällaisia muinaisia piirteitä ovat mm. vainajien muisteleminen ja muisteluaterian nauttiminen haudoilla tai ilmaisu ”tuonilmaisiin siirtyminen”.

Ortodoksisen kulttuurin vaikutus lisääntyi 1960- ja 70 –luvuilla, mihin vaikuttivat median kiinnostus ja matkustelun lisääntyminen. Tito ja Ina Colliander lisäsivät yleistä kiinnostusta ortodoksisuuteen kirjallisuuden ja kuvataiteen alalla. Ikonimaalausharrastus yleistyi Suomessa 1960 –luvun alusta lähtien, merkittävä vaikuttaja erityisesti Itä-Suomessa oli Kuopiossa asunut Petros Sasaki.

Ortodoksisen kirkon liturginen vaikutus suomalaiseen kulttuuriin näkyy muun muassa pääsiäisen vietossa, tämä on myös antanut vaikutteita luterilaiseen kirkkoon pääsiäismessujen ja ristisaattojen muodossa.

Piispa Arsenin mukaan ortodoksisuus on vaikuttanut Suomessa kulttuuriin, ei teologiaan. Kari Kuula totesi, että reformaation yhteydessä luterilaisten vastakkaisuus kohdistui katolilaisuuteen, ei ortodoksisuuteen.

Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun, seuraavassa joitakin kuultuja kommentteja:
- Idän ja lännen välinen raja on todellisuutta Itä-Suomessa. Savo on henkistä rajaseutua, mikä voidaan nähdä rikkautena.
- Kirkko on vaikuttanut Suomessa musiikkiin, esimerkkinä luterilaiset virret ja ortodoksiset kirkkolaulut.
- Luterilainen kirkko on keskellä kylää, ortodoksinen kirkko on sydämessä.
- Läntisessä kirkossa on liikkeitä, joissa on toimijana yksilö (esim. Paavo Ruotsalainen), idän kirkossa ei ole herätysliikkeitä.
- Luterilaisuuden piirissä toimivalla herännäisyydellä ja itäsuomalaisella ortodoksisuudella on samankaltaista luonteenomaista vaatimattomuutta.

Kaiken kaikkiaan leppoisasti sujunut keskustelutilaisuus oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Keskusteluissa ei niinkään haettu kirkkojen välisiä eroja vaan nähtiin myös yhtymäkohtia ja tuotiin esille erilaisia näkökulmia.

Teksti: suunnitteluopettaja Eero Laitinen

5.9.2017

Ammattilaiset ja harrastajat taiteen taloa tekemässä

Kymmenen vuotta sitten tulin töihin Kuopion kansalaisopiston kuvataiteen opettajaksi. Jo tuolloin, nuorena ja innokkaana, älysin olla kiitollinen työpaikastani vapaan sivistystyön parissa. Nyt jo vähän kokeneempana konkarina, edelleen iloitsen siitä, miten monipuolisessa talossa saankaan olla. Omassa työpisteessäni Puistokartanossa, joka on vain yksi kymmenistä toimipaikoistamme, työskentelee suuri joukko asiantuntijoita ja oppijoita. Juuri tämä erilaisten ihmisten kohtaaminen saa minut aina uudelleen innostumaan työstäni.

Kansalaisopiston toiminta kiteytyy monien asioiden yhdessä tekemiseen. Työkavereita ovat tasa-arvoisessa työyhteisössämme kaikki: vahtimestarit, toimistoväki, rehtorit ja kollegat mutta heitä ovat myös opiskelijat joiden kanssa yhdessä perehdymme aiheina oleviin teemoihin. Yhdessä tekeminen ja toisiltamme oppiminen ovat punaisena lankana sekä henkilökunnan kesken että ryhmäläisten kesken oppitunneilla.

Yhtenä suurimpana iloni aiheena on ammattilaisten ja harrastajien kohtaaminen. Kuopion kansalaisopiston taidekurssien opettajat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia, jotka tarjoavat todella tasokasta taideopetusta kuntalaisille. Olen ylpeä omasta osastostani, jossa työskentelee toistakymmentä taiteilijaopettajaa ja satoja taideharrastajia! Taiteen tekeminen on maailmassa ja ilmiöissä mukana olemista, ihmisten kanssa toimimista. Opetustyö tarjoaa taiteentekijöille lisätienestin lisäksi kohtaamisia ja peilauspintaa omille ajatuksille, kiinnostuneita kuulijoita ja vuorovaikutusta. Monet opiskelijat ovat jo pitkään harrastaneet taidetta ja ovat varsin valveutunutta taideyleisöä. Jokainen työskentelee omista lähtökohdistaan kohti omia tavoitteita, mutta jokainen on varmasti kiinnostunut myös ammattitaiteilijan näkemyksistä ja työskentelystä. Kaikki kansalaisopiston taidekursseille tulijat ovat motivoituneita maksamaan ja oppimaan, he ovat parasta mahdollista oppilasainesta mitä opettaja saattaa toivoa.

Kansalaisopisto on erittäin luonteva yhteys eri toimijoiden, kuten vaikkapa taiteilijaseura Ars Liberan ja kuvataiteen harrastajien Arttiimin, välillä. Yhteistyötä on tietysti myös kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Kuopion taidemuseo ja kulttuurisuunnittelijat ovat meidän kursseja suunnittelevien opettajien hyviä kumppaneita. Toiveenani ja tavoitteenani on jatkossa tiivistää ja laajentaa yhteistyötä seurojen ja kaupungin muiden organisaatioiden kanssa. Haaveilen ”taiteiden talosta”, jollaisena Puistokartano jo paljolti toimiikin. Potentiaalia olisi vielä enempäänkin. Toivotan kaikki, sekä opiskelijat että kaikki kulttuuritoimijat, tervetulleiksi ideoimaan yhteistoiminnan kehittämistä.

Anna Pohjalainen
anna.pohjalainen(a)kuopio.fi
puh. 044 7184733























Kuvataideopettaja Anna Pohjalaisen tärpit alkavan lukuvuoden kursseista, joille on vielä paikkoja vapaana:

Piirustustreenit Tällä hetkellä trendikäs tapa opiskella taidetta on perehtyä perusasioihin eli piirtämiseen. Piirtäminen on entistä vahvemmin esillä myös nykytaiteen kentällä. Opettajana Juha-Pekka Pohjalainen
Luovasti seko! Sekatekniikkaa ja erilaisia ilmaisutapoja, esim. sarjakuvaa, reilusti ja reippaasti yhdistellen kuvataiteilija Reijo Kärkkäisen johdolla.
Grafiikka 1-2 ja 3 Ars Liberan ja kansalaisopiston yhteisellä grafiikan pajalla opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua mm syväpainotekniikoihin taidegraafikoiden Anu Tuomisaari ja Anna Pohjalainen opastuksella.

24.8.2017

Osallisuus – Osallistuva kuntalainen -koulutukset Kuopion kansalaisopistolla

Mitä ihmettä osallisuus on?

Osallisuus on monitasoinen ja monisyinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudesta on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. (Särkelä-Kukko 2014).

Hieman esipuheeksi kuvaan taustaa osallisuudesta Kuopiossa. Kuopiossa on osallisuuden kehittämistä tehty jo melko pitkään. Kuopion kaupungin kansalaisaktivoinnin yksikön toimesta kaupungin johdolle ja virkamiehille tehtiin osallisuuskysely vuonna 2011 ja vastaava tehtiin kuntalaisille vuonna 2013. Näkemykset ja näkökulmat osallisuudesta tai miten se näkyvät poikkesivat toisistaan. Osallisuusprosessi eteni vuonna 2014.  Kuopion kaupungin henkilöstöstä koottiin osallisuusverkostoa eri yksiköitä ja palvelualueilta. Osallisuusverkostolle ja kaikille Kuopion kaupungin henkilökuntaan kuuluville on tarjottu mahdollisuutta osallistua Kansalaisaktivoinnin yksikön tuottamaan henkilöstökoulutukseen. Henkilökunnan ja myös uusien Pitäjäraatien koulutukset jatkuvat myös tulevaisuudessa Kuopion kaupungilla.

Mutta entä kuntalaisten koulutukset osallisuuteen?

Kuopion kaupungin toimesta kuopiolaisille kuntalaisille kohdennettuja koulutuksia on tulossa nyt ensimmäistä kertaa tarjolle syksyllä 2017 Kuopion kansalaisopiston toimesta. Tuotimme jo erästä koulutuskokonaisuutta aiemmin Juankoskelle Juankosken kaupungin tilaamana koulutuksena heidän valmistautuessaan kuntaliitokseen vuodelle 2017. Koulutusta oli kuntalaisille keväällä ja syksyllä 2014. Koulutuksesta jäi positiivinen kaiku.

Juankoskella koulutus oli kohdennettu kuntalaisille ja kylä- ym. toimijoille sekä yhdistyksille. Koulutuksen tarkoitus oli lisätä kuntalaisten osaamista paikalliseen vaikuttamiseen liittyen, avata käsitteistöä lähidemokratiaan liittyen, tukea maaseutuohjelman laadintaa Juankoskella. Kurssilla tutustuttiin myös sähköisiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Myös sosiaalisen median hyödyntämisen mahdollisuuksia yhdistysten tukena avattiin. Koulutus mahdollisti valmiuksia perustaa Juankosken kylien kattojärjestö. Lisäksi Juankoskella oli omat kylätilaisuudet, jotka sovittiin kylien kanssa erikseen. Koulutuksen taustalla Juankoskella olivat mukana Juankosken kaupunki, Sydän Savon maaseutupalvelut, Kuopion kansalaisopisto sekä yhdistysten ja opiston yhteinen TAHTO-tiimi Juankoski.

Kuopiossa liitoskuntien alueella starttaa syyskuussa 19.9.2017 uusi koulutuskokonaisuus - Osallistuva kuntalainen. Kyseessä on kuntalaisille kohdennettu koulutus, jossa tuodaan esille kuntalaisen mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja saada aikaan muutosta liitoskuntien alueella. Koulutuksen tueksi tulee Kuopion kansalaisopiston käyttämälle Peda.net-oppimisalustalle tietoa koulutusteemaan liittyen. Myös luennoitsijoiden luentokoosteet sekä tilaisuuksissa kirjatut ideat ja keskustelut viedään sinne saataville.

Osallistuva kuntalainen koulutus on kaikille kuntalaisille kohdennettua koulutusta, jonka tarkoitus on lisätä tietoutta osallistumismahdollisuudesta vaikuttaa kuntalaisena mm. Kuopion kaupungin päätöksentekoon. Koulutus toteutetaan yhdistettynä verkkoluentona sekä paikallisina etäryhminä Kuopion kuntaliitosalueilla (Juankoski, Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi ja Vehmersalmi). Kotoa käsin osallistuminen on myös mahdollista. Jokaisessa koulutuspäivässä on teeman alustaja/alustajia, joiden antaman tiedon kautta jatketaan etäryhmässä työpajatyöskentelyä yhteisten ohjeiden kautta. Etäryhmissä työskentelyä ohjaa fasilitaattori.

Koulutuspäivät ovat:
ti 19.9.2017 klo 18-20.30 teemalla "Mitä osallisuus on?"
Ensimmäinen tilaisuus pidetään Kuopiossa Kuopion kansalaisopiston tiloissa Puistokartanon Opistosalissa, josta koulutus voidaan välittää etänä samanaikaisesti liitosalueille tai kotiin. Liitosalueiden etäryhmissä mukana fasilitaattoreita. Keskustelujen ideat ja tuotokset kirjataan ylös alueellisen kehittämisen tueksi.
Kolmessa seuraavassa koulutuspäivässä tilaisuuden alustaja/alustajat ovat nettiyhteyden päässä ja verkon kautta saadaan yhteinen alustus teemasta. Luento voidaan välittää etänä samanaikaisesti liitosalueille tai kotiin. Liitosalueilla fasilitaattori mukana alustuksen teeman jälkeisessä pohdinnassa ja jälleen keskustelujen ideat ja tuotokset kirjataan ylös alueellisen kehittämisen tueksi.

ti 3.10.2017 klo 18-20.30 teemalla "Pitäjäraati alueen kehittäjänä"
ti 24.10.2017 klo 18-20.30 teemalla "Hyvät toimintamallit ja tiedotus"
ti 14.11.2017 klo 18-20.30 teemalla "Osallistaminen ja vaikuttamisen kanavat"


Koulutukseen voi ilmoittautua internetissä opistopalvelut.fi/kuopio tai puhelimitse Kuopion kansalaisopiston asiakaspalveluun p. 017 184 711.

Koulutus toteutetaan Kuopion kaupungin kanssa yhteistyönä. Tavataan verkossa!

Lisätietoja
Opintoneuvonta ja suunnittelu: Sari Summanen puh. 044 7482 350, sari.summanen(at)kuopio.fi

17.8.2017

Virtaa ja ideoita liikunnanopetukseen Erasmus+ -vaihdosta

Toimin Kuopion kansalaisopistossa vastaavana liikunnanopettajana ja minulle tarjoutui mahdollisuus päästä opettajavaihdon kautta koulutukseen ulkomaille Erasmus+ -hankkeen kautta. Koulutuskohteeksi valikoitui suomalaisten liikunnanopettajien suosittelema Sportforum Mals, joka järjestettiin 22.–28.7.2017 Pohjois-Italiassa jo kuudetta kertaa.
Kuva: Sari Saarelainen

Sportforum kokosi tällä kertaa 285 innokasta liikunnanopettajaa 20 maasta, jopa Taiwan oli edustettuna 20 osallistujalla. Myös kurssin opettajakattaus oli vaikuttava: yli 50 opettajaa perehdytti osallistujia liikunnanopetuksen saloihin tarjonnan vaihdellessa perinteisistä liikuntamuodoista uusiin virtauksiin.
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sari Saarelainen
Päällimmäisenä koulutuksesta jäi laadukkaiden koulutussisältöjen lisäksi mieleen energinen ja avoin ilmapiiri koko porukan kesken. Ensikertalaisenkin oli helppo sujahtaa ryhmään mukaan. Järjestäjien ansioksi on laskettava laadukkaiden koulutussisältöjen ja liikuntapaikkojen lisäksi myös monipuolinen iltaohjelma, joka tarjosi ruoan lisäksi musiikkielämyksiä mm. paikallisten kuorojen ja Big Bandin voimin.
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sari Saarelainen
Sportforum järjestetään Italiassa taas kahden vuoden päästä, voin hyvillä mielin suositella kollegoille. Lisäksi liikunnanopettajien kannattaa huomioida kotimaassa Vierumäellä Suomen urheiluopistossa kesällä 2018 jo 12. kertaa järjestettävä International Seminar for Physical Education Teachers.

Liikunnan iloa syksyyn!

Sari Saarelainen

Etelä-Tirolin Sportforum Malsista videokooste (saksaksi)

Video © Rai Sender Bozen

7.8.2017

Tunne tulevaisuus

100-vuotiaan opiston katse kääntyy tulevaan. Tulevaisuuden kunnat tarvitsevat aktiivisia kuntalaisia ja tässä kansalaisopistot voivat ottaa tärkeän roolin olipa kysymyksessä sitten pieni tai suuri kunta.

Kansalaisopiston merkitys tulevaisuuden sivistyskunnan peruspalveluna tulee olemaan tärkeä niin kauan kuin kuntien perustehtävänä säilyy kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen.

Tulevana lukuvuonna haluamme oppilaitoksena tuoda esille erityisesti kestävän kehityksen näkökulmia, sehän on jo lain mukaankin yksi perustehtävistämme. Kansalaisopistojen vahvuuksia ja mahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä ovat monipuoliset ja joustavat oppimisen tavat, joissa korostuvat muun muassa oppijoiden omat kokemukset ja kiinnostuksen kohteet, toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja vuorovaikutteinen oppiminen.

Kuopion kansalaisopisto pyrkii omalla toiminnallaan turvaamaan nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet, jota kestävä kehitys laajemmin ymmärrettynä tarkoittaa. Nykyihmisen elämää leimaa nopeatempoisuus ja jatkuva muutos, joka näkyy niin vapaa-ajalla kuin työelämässä. Ihmisen onnellisuus syntyy kuitenkin aivan jostain muusta kuin kiireestä tai materian haalimisesta. Toimintamme kautta haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuksia oppia tuntemaan itsensä paremmin, jolloin ymmärrämme myös toisiamme paremmin. Hyvään elämään kuuluu mielestäni ilo ja onnellisuus. Myös itsensä toteuttaminen on monille ihmisille elämänlaatua määrittävä tekijä, tapahtuipa se sitten työssä tai vapaa-ajalla.

Kuinka tämä teema tulee näkymään opistossamme tulevana lukuvuonna? Mistä se ilo ja onnellisuus voisi löytyä? Valinnat ja tarpeet ovat tietysti yksilöllisiä, siksipä opinto-ohjelmamme on pyrittykin pitämään edelleen mahdollisimman monipuolisena. Ohjelmastamme löytyy tulevana lukuvuonna hiukan aikaisempaa enemmän historiaa ja filosofiaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Jatkamme luentosarjaamme Suomalaisuutta etsimässä ja pohdimme uskonnonfilosofian peruskysymyksiä, myös osallistuvia kuntalaisia koulutetaan useammalla paikkakunnalla. Luontoa kunnioittaen opetusta toteutetaan entistä enemmän myös ulkosalla mm. retkeillen ja maalaten, villiruokaa kokkaillen ja rohkeimmat pääsevät kokeilemaan vaikkapa farmi-fitnessiä! Ohjelmasta löytyy edelleen tarjontaa kaikille ikäryhmille: kursseja on synnytysvalmennuksesta eläkevalmennukseen! Omaan itseensä voi tutustua kaikilla kursseilla, mutta erityisesti vaikkapa Minä 2.0 valmennuksessa.

Uskon, että kestävään kehitykseen kuuluvan yhteiskunnan eheyden kannalta on tärkeää oppia tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Siihen haluamme antaa teille kaikille mahdollisuuden kanssamme näillä kursseilla ja lukuisilla tapahtumillamme koko lukuvuoden aikana. Hyvän mielen saavuttaminen ei niinkään ole kiinni muista ihmisistä tai ympäristöstä, vaan meistä itsestämme.

Tee sitä, mikä tuo Sinulle iloa!

Tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, mutta edesmenneen kunnioitettavan presidenttimme Mauno Koiviston sanoin:

Ellemme varmuudella tiedä,
kuinka tulee käymään,
olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Oikein mukavaa oppimisen ja kokemisen vuotta, otetaan ilo irti oppimisesta, yhdessä!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori

Lupa innostua -blogi: Haastetta aivoille arabian kieltä opiskellen

Sari Pohjolaisen kokemuksia arabian kielen opiskelusta löytyy nyt Lupa innostua -blogin kirjoituksesta Haastetta aivoille arabian kieltä opiskellen.


Mitä kieltä sinä haluaisit seuraavaksi oppia?

15.5.2017

Kieltä, kuntoa ja kulttuuria –kurssi Espanjan Aurinkorannikolla


Kuopion kansalaisopisto järjesti Espanjan Aurinkorannikolle ”Kieltä, kuntoa ja kulttuuria” –kurssimatkan yhdessä siellä toimivan suomenkielisen vapaan sivistystyön oppilaitoksen Sofia-Opiston kanssa 20.3. – 3.4.2017. Kurssille osallistui 15 opiskelijaa, joilla oli mahdollisuus osallistua matkan suunnitteluun kahdessa ennen matkaa järjestetyssä suunnittelutilaisuudessa Kuopion kansalaisopistossa.

Aloite Kieltä, kuntoa ja kulttuuria –kurssista tuli Fuengirolassa toimivalta Sofia-Opistolta, joka kutsui kuopiolaisia kansalaisopiston opiskelijoita vieraakseen Aurinkorannikolle ja lupasi järjestää heille räätälöidyn ohjelman. Sofia-Opiston ohjelmisto muistuttaa suomalaisten kansalaisopistojen ohjelmatarjontaa ja opiskelu siellä tapahtuu yhtä kotoisasti kuin Suomenkin kansalaisopistoissa. Ohjelmaa opistossa on aamusta iltaan. Painopiste on espanjan kielessä, asuuhan opiston lähialueella Fuengirolassa jopa 30.000 suomalaista, jotka haluavat oppia espanjaa. Sofia-Opiston kursseista suurin osa on kertamaksullisia, ja kursseille ovat yhtä tervetulleita niin yhden viikon lomalaiset kuin alueella pysyvästi asuvatkin.

Kuopion kansalaisopiston ryhmän matka Espanjaan alkoi lentämällä ensin Malagaan, josta jatkettiin parinkymmenen minuutin matka "suomalaiskaupunkiin" Fuengirolaan. Ryhmä majoittui suurehkossa suomalaisten suosimassa apartomentos-hotellissa, josta oli kätevä parinsadan metrin matka Sofia-opistolle ja meren rannalle.


Aurinko paistoi kuopiolaisille koko kahden viikon ajan ja lämpötila oli maaliskuun lopulla sopivan lämmin, samanlainen kuin Suomessa tavallisina kesäpäivinä.
Normaalin mutta monipuolisen Sofia-opiston järjestämän kansalaisopisto-ohjelman lisäksi retkeiltiin Aurinkorannikolla turistikohteissa ja käytiin tutustumassa pysyvästi Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten toimintaan. Ryhmä tutustui mm. suomalaisten yhdistykseen Suomelaan, suomalaiseen kouluun, suomalaisten hallitsemaan kiinteistöyhtiöön sekä suomalaisten pitkäaikaislomailijoiden harrastuksiin ja vapaa-ajanviettotapoihin etelän auringossa. Myös ruokakulttuuriin tutustuttiin. Osaa ryhmäläisistä olosuhteisiin tutustuminen kiinnosti siltä varalta, että jatkossa olisi helppo tulla uudestaan omin päin pidemmille lomille tälle suomalaisten suosimalle alueelle, jota myös Suomen suurimmaksi lähiöksi Suomen rajojen ulkopuolella kutsutaan.

Matkalle osallistujat olivat tyytyväisiä kurssimatkaan ja antoivat siitä erinomaisen palautteen. Kuopion kansalaisopisto onkin päättänyt järjestää uuden kurssimatkan Aurinkorannikon Fuengirolaan Sofia-Opiston vieraaksi loka-marraskuussa 2017. Kurssille ilmoittautuminen alkaa ma 15.5. alkaen ja lisätietoja siitä saa Marjo Markkaselta (puh. 044 718 4745, marjo.markkanen@kuopio.fi).

9.5.2017

Uudet ja vanhat suomalaiset -keskustelutilaisuus 27.4.2017

Kuopion kansalaisopiston Suomalaisuutta etsimässä –keskustelusarjan toinen osa Uudet ja vanhat suomalaiset järjestettiin Puistokartanossa. Alustajina ja keskustelijoina olivat ravintoloitsija Paco Nucci, musiikinopettaja Ruta Sokolnikiene sekä toimittaja Seppo Kononen.


Tilaisuutta oli pohjustettu mm. seuraavilla kysymyksillä: Miten maahanmuuttajat kokevat ja omaksuvat suomalaisuuden? Mitä uutta he tuovat suomalaisuuteen? Muuttuuko suomalaisuus ja miten? Tällainen aihe on laaja ja monitahoinen ja näkökulmat vaihtelevat henkilöstä riippuen. Mielenkiintoisten alustusten ansiosta illan aikana saatiin kuulla monipuolinen ja rakentava keskustelu, johon myös yleisö osallistui aktiivisesti. Seuraavassa on lyhyt kooste keskustelun teemoista ja sisällöistä.

ARVOT
Maahanmuuttajakeskusteluissa mainitaan usein yhteiskunnan arvot. Mitkä ovat suomalaiset arvot? Kuka ne määrittelee?

Ns. perinteiset suomalaiset arvot (koti-uskonto-isänmaa) pohjautuvat Topeliuksen Maamme -kirjassa muotoilemiin ajatuksiin, jotka 1900-luvun alussa levisivät koko kansakunnan tietoisuuteen. Sodanjälkeiset suuret ikäluokat ovat viimeiset, jotka ovat kasvaneet näihin perinteisiin arvoihin.

Snellman ja muut keskeiset suomalaiset vaikuttajat hakivat oppinsa Euroopasta. Voidaan siis sanoa, että suomalaiset arvot ovat myös yhtä kuin eurooppalaiset arvot.

Lisäksi on olemassa kaikille ihmisille yhteiset arvot, esim. perhe, onnellisuuden tavoittelu, henkisyys.

SUOMALAISUUS
Jokainen muokkaa suomalaisuutta omalla tavallaan.

Luonto on lähellä suomalaisia.

Suomalaisuus voi jalostua vieraassa ympäristössä: Amerikkaan ja Australiaan muuttaneet suomalaiset ovat välittömiä ja heiltä puuttuu alemmuudentuntoinen tai kyräilevä asenne. Suomalainen kulttuuri ei ole erillään eurooppalaisesta kulttuurista. Kaikki ns. kultakauden taiteilijat saivat vaikutteita Euroopasta.
Suomeen ja suomalaisuuteen liittyy olennaisesti suomen kieli. Pacon viesti maahanmuuttajille (1): Kieli on tärkein työväline. Ilman kieltä me emme ole mitään.
Suomalaisuus pitää etsiä läheltä. Puheenvuoroissa innostuttiin kehumaan Kuopiota asuinpaikkana.
”Minulle suomalaisuus on Kuopio”. Paluumuuttaja pääkaupunkiseudulta totesi: ”Kuopio on ihana paikka. Täällä on runsaasti kulttuuria ja muuta tarjontaa.”

MAAHANMUUTTAJAT
Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja työntekijöitä. Paikallisella tasolla pitää tehdä enemmän, että saadaan lisää sijoittajia ja työpaikkoja.
Maahanmuuttajat pitää nähdä kokonaisuutena – heidän joukossaan on runsaasti monen alan osaajia.
Maahanmuuttajien työllistymisestä. Pacon viesti maahanmuuttajille (2): Pitää tehdä sitä, mitä voi tehdä. Aina ei ole mahdollista tehdä sitä, mitä haluaa tehdä. Pitää pystyä soveltamaan omia taitoja.

Maahanmuuttajat ovat myös aktivoineet kantasuomalaisia positiivisella tavalla, esimerkkinä ystäväperhetoiminta.

Kaikille maahanmuuttajille tulisi antaa samat mahdollisuudet.

Teksti: Eero Laitinen

5.5.2017

Dreams in English – kansalaisopiston englanninopiskelijat Kuopion taidemuseon näyttelyssä

Kuopion kansalaisopiston englannin keskustelukurssit vierailivat taidemuseon näyttelyssä DREAM huhtikuussa 2017. Ryhmissä käytiin englanninkielistä keskustelua näyttelystä saatujen ajatusten pohjalta mm. näistä aiheista.

Käy sinäkin tutustumassa näyttelyyn! Dream on avoinna 27.5.2017 asti, lisätietoja näyttelystä: http://taidemuseo.kuopio.fi Millaisia ajatuksia uninäyttely sinussa herättää?

In dreams everything is possible. Things that are not possible in real life can happen in dreams.
In this picture you see two rabbits. What has happened? Are the rabbits inside or outside? What are the other figures doing in the picture?
This dress is made of old handkerchiefs. Can you find any handkerchiefs that are familiar to you? What memories do the handkerchiefs and the dress awaken in you? Share some memories of your childhood with each other.
Spring is time of colours and light. What does spring mean to you? What do you like to do outside in nature during spring?
On this wall you see paintings of birds by the Von Wright brothers, who were famous avian painters. When they were living in Kuopio it was considered a cultural city. Discuss cultural events and hobbies. Do you like to visit the theatre, or go to concerts or exhibitions? Do you play a musical instrument or paint?
In this painting you see a woman looking out a window. Picture this moment in your mind. Why she is standing at the window; what does she see and think as she looks out of it?
This picture represents a sleeping boy. Tell your friends about your own sleeping habits. Are you a sleepwalker? Do you snore? How many hours do you sleep at night? Do you like to sleep at daytime?
On this wall you see figures that you could meet in your dreams. What kind of dreams have you had lately? Do you have reoccurring dreams, ones that you have had many times?
Everything that shines is not gold and money doesn´t bring happiness. Even still, many of us have dreamed about winning the lottery. What would you do if you would win the lottery? Do you play Lotto?

In this installation you see birds that are sleeping becouse they are sick. Sleep is also important for people. Tell about your own sleeping habits. What do you usually do before going to bed? What you do in the mornings? At what time do you normally go to bed and wake up?
In this room you see many portraits. Choose one portrait and make up a story about the person in the picture. Who are they? What are they doing, what is their occupation? Etc.

Text: Sabrina Porterfield and Marja Louni

21.4.2017

Teatteriproduktiosta tuli Supernaiivi!
















Koko talven valmisteilla ollut kansalaisopiston näytelmäproduktio on jo loppusuoralla. Opiskelijat ovat muuttuneet näyttelijöiksi ohjaaja Johanna Leksiksen johdolla. Ryhmä on tuonut Kulttuuriareenan  lavalle 2000-luvun kirjallisuutta. Kyseessä ei ole mikään kevyt kesäteatterijuttu, vaan norjalaisen Erlend Loen Supernaiivi.

Supernaiivi voisi olla kuka vain meistä. Hänellä on kriisi. Kaikki tuntuu merkityksettömältä. Hän ei kuitenkaan jää toimettomaksi vaan alkaa ratkoa ongelmiaan ja etsiä pieniä onnen ja ilon aiheita. Hän pohtii olemassaoloaan ja löytää ratkaisuja. Tämä naivistinen ihmetteleminen luo elämälle uusia näkökulmia usein hupaisaan tyyliin. Esitys on leikin ja lapsenmielisyyden ylistys.
Kansalaisopiston näytelmäversiossa kaikki 16 näyttelijää esittävät vuorollaan pääroolia. Sen lisäksi jokaisella on myös toinen pieni rooli. Toteutustapa korostaa näkemystä siitä, että Supernaiivi voisi olla meistä kuka vain.

Kahdesta ensimmäisestä esityksestä ryhmä on saanut mm tällaista yleisöpalautetta:

"Koko ryhmälle kiitos valloittavasta esityksestä! Johannalle: Taiturimaisesti ideoitu ja ohjattu toteutus- päählön jakaminen kaikille, kuvien ja ryhmän käyttö listoja tehdessä, pallojen ja niiden liikkeen teho, kertojan osviitat. Ekstrana riemukkaat palat ennen ja jälkeen väliajan, neliöfocus lattiassa, englannin käyttö Ameriikka-osiossa. Tasapainoinen ja virtaava kokonaisuus."

"Olipas virkistävän erilainen esitys! Kaikki näyttelijät olivat uskottavia Supernaiiveina ja näyttelijän vaihtumiseen tottui hyvin pian. Näytelmä vilisi hauskoja hahmoja ja oivaltavia leikkisiä ratkaisuja. Kun lavalla oli monta Supernaiivia yhtäaikaa vahvistui ajatus ajan kerroksellisuudesta. On totta myös, että masennus ei ole vain nuorten sairaus vaan se koskettaa kaikenikäisiä. Esitys on hyvä muistutus siitä miten pienet asiat voi tuoda elämään perspektiiviä ja iloa jos vain osaa pysähtyä niitä pohdiskelemaan. Mikä on tärkeää ja mikä ei."    

"Lämmin kiitos hienosta esityksestä! Nauratti ja kosketti
Suosittelen!"

Vielä yhden kerran sen voi nähdä!

SUPERNAIIVI
Alkuperäisteos: Erlend Loe
Dramatisointi: Anna Krogerus
Sovitus ja ohjaus: Johanna Leksis
Esitykset: Ensi-ilta ke 12.4 klo:18 ke 19.4 klo:18 su 23.4 klo:14
Esityspaikka: Kulttuuriareena 44
Liput:10€ Lippujen varausnumero: 040 7474158 Pääsyliput voi lunastaa ennen esitystä Kulttuuriareenalta, tai toimistoaikaan kansalaisopistolta 13.3. alkaen (Puistok.20.).
Esitystä ei suositella lapsille.
Esityksen kesto n.2h väliaikoineen.


p.s. Supernaiivi näytelmän valokuvauksen hoiti Marko Koivistoisen johdolla kansalaisopiston digikamerakurssilaiset. Kiitos kameraryhmälle yhteistyöstä ja hienoista kuvista, joita on nähty netissä ja mm. julisteessa ja käsiohjelmassa!



28.3.2017

Suomalaisuutta etsimässä –sarja Kuopion kansalaisopistossa

Suomalaisuutta etsimässä, myyttejäkö vain vai myös todellisuutta. Keskustelu- ja luentosarjan jokaisessa osassa kuullaan erilaisia näkökulmia tarjoavia alustuksia suomalaisuuteen liittyvistä teemoista. Alustusten jälkeen on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Sarjan seuraava osa:

torstai 27.4.2017 klo 17.00-18.30 Uudet ja vanhat suomalaiset

Miten maahanmuuttajat kokevat ja omaksuvat suomalaisuuden? Mitä uutta he tuovat suomalaisuuteen?
Muuttuuko suomalaisuus ja miten?

Alustajat: ravintoloitsija Paco Nucci ja opettaja Rahaf Abo Bakr sekä toimittaja Seppo Kononen

Vapaa pääsy, tervetuloa!

Suomalaisuutta etsimässä –sarja on osa Kuopion kansalaisopisto 100 v. ja Suomi 100 v. juhlavuoden tapahtumia.

27.3.2017

Suomalaisuus ja alkuperäisyys -keskustelutilaisuus 16.3.2017

Kuopion kansalaisopiston Suomalaisuutta etsimässä –sarjan ensimmäinen tilaisuus oli suunniteltu siten, että tavanomaisen luennon asemasta haluttiin saada aikaan enemmän keskusteleva ja välitön tapahtuma. Eli nyt lähdettiin kahden alustajan taktiikalla ja yleisöä kehotettiin osallistumaan vapaasti silloin kun siltä tuntui. Tämä konsepti toimi erinomaisesti. Alustajat olivat hekin tyytyväisiä tilaisuuteen ja totesivat, että kaikki asiat, joista he olivat suunnitelleet puhuvansa, tulivat esille illan aikana - joko heidän itsensä tai sitten toisen alustajan sanomana.

Tapahtuma eteni alusta alkaen leppoisasti ja alustajat huomasivat olevansa kuin veljeksiä. Molempia yhdistää sitä paitsi myös kirjapainoala. Aiheet ja tarinat soljuivat luontevasti ja yleisö osallistui innokkaasti kommenteilla ja omakohtaisilla kokemuksilla täydentäen kokonaisuutta. Keskustelu, tai tarinointi, oli välitöntä ja vuorovaikutus elävää.
Seppo Kononen ja Thomas McElwain: ”savolainen ja intiaani ovat kuin veljeksiä”
Aluksi määriteltiin alkuperäisyys-käsitteen sisältöä. Thomas McElwainin mielestä ”alkuperäisyys” pitää sisällään ajatuksen siitä, että ihminen on osa luontoa ja sopeutuu siihen. Luontoa voidaan muokata, kuten eläimetkin tekevät, mutta vain sellaisella tavalla, joka ei tuhoa luontoa. Kun käytetään sanaa ”luonnonläheinen” niin se tarkoittaa McElwainin mielestä myös sitä, että ihminen on ottanut etäisyyttä luontoon ja luulee olevansa erillään siitä, mistä seuraa väistämättä ongelmia. Intiaanien ajattelussa lähdetään juuri siitä, että ihminen on sopusoinnussa luonnon kanssa. Seppo Kononen nosti esille sen, että suomalaiset on historian alusta lähtien mielletty luontokansaksi. Luonnon kanssa ja sen ehdoilla eläminen on muokannut savolaista elämänmuotoa. Elannon lähde on perustunut kaskiviljelyyn ja sen myötä on säännöllisin väliajoin siirrytty paikasta toiseen, sopeuduttu luontoon ja vuodenaikoihin. On oltu ja ollaan ”mehtäläiskansaa”.

Keskusteltiin samankaltaisuuksista intiaanien ja suomalaisten välillä. Historiasta tiedetään, että intiaanit ovat aina tulleet toimeen suomalaisten kanssa paremmin kuin muiden eurooppalaisten kanssa. Tärkeitä asioita molemmille ovat olleet mm sauna, marjojen käyttö, loitsut, pyhät puut ja paikat.

Ensimmäiset suomalaiset, jotka menivät Pohjois-Amerikkaan, olivat alun perin Savosta ja Keski-Suomesta Vermlantiin lähteneiden metsäsuomalaisten jälkeläisiä, jotka lähetettiin asuttamaan ruotsalaista siirtokuntaa Delawaressa 1600-luvulla. Joitakin jälkiä suomalaisuudesta on siellä edelleen olemassa paikannimissä. Suomalaiset opettivat intiaaneille mm hirsirakentamista. Taisivatpa neuvoa myös pontikankeittämisen taidon. Tämä lienee osaltaan edesauttanut intiaanien pyhien paikkojen perinteen säilymistä. Intiaanien pyhät paikat olivat ensin palvontaan liittyviä paikkoja, sitten pako- ja piilopaikkoja ja myöhemmässä vaiheessa salaisia pontikankeittopaikkoja, aina viime vuosikymmenille asti.

Muutenkin luonnossa sijaitsevat pyhät paikat yhdistävät suomalaisia ja intiaaneja, samoin kuin esim. tiettyjen puulajien pitäminen pyhänä. Tämä perintö elää vielä suomalaisuudessa, mutta ei välttämättä jatku samanlaisena. Seppo Kononen esitti ajatuksen, että vielä elävät sukupolvet, aina 1950-luvulla syntyneisiin asti ovat ”viimeisiä sukupolvia, jotka ovat syntyneet pakanalliseen Suomeen”. Tämä ajatus innosti paikalla olijoita kertomaan runsaasti aiheeseen liittyviä omakohtaisia kokemuksia ja havaintoja: uskomuksia tontuista ja haltioista, metsään tehdyistä karsikoista, uhraukseen liittyvistä perinteen jäänteistä (ensimmäinen löylykipollinen saunassa maahiselle) yms.

Puhuttiin myös konkreettisemmin saunakulttuurista. Kävi ilmi, että intiaanien sauna toimii suomalaiseen verrattuna ”päinvastaisella” tekniikalla: sisällä kiukaan kohdalla on vesiastia ja ulkona kuumennetaan nuotiolla suuria kiviä, joita tuodaan sitten sisälle ja heitetään veteen.

Intiaaneille ja suomalaisille oli yhteistä se, että luontoon, kasveihin ja eläimiin suhtauduttiin ikään kuin tasavertaisina. Luonnosta ei otettu vaan sieltä saatiin. Tällainen luontosuhde elää edelleen suomen kielessä, esimerkiksi kalaa ”pyydetään” ja verkko ”koetaan”. Karhukultti elää vahvana savolaisessa ja intiaanien perinteessä. Seppo Kononen luki näytteeksi otteen vanhasta kansanrunosta, jota on lausuttu karhunkaatajaisten yhteydessä:

Otsoseni, ainoseni,
Mesikämmen mieluiseni,
Kas, kun olet tuossa kaunis
Kaiken kansan katsastella:
Olet kuin omena puussa,
Tahi marja mättähässä,
Silmäs on kuin sirkkusella,
Sekä pääs kuin pääskysellä;
Vartalos on varsin soma,
Jäsenes kuin jääröpässin,
Karvas on kuin vuohen villa,
Tahi kaunihin karitsan.

Kulkia korven kuningas,
Metsän patja palleroinen,
En minä sinua lyönyt;
Enkä ampunut aseilla,
Itse sie ahoa astuit,
Itse vierit viidakkoa,
Vierit villakuontalona,
Kul’it pellavaskupona:
Vierit vierten jalkoihini,
Sorruit sääreni etehen,
Vaivuit kauan valvonnasta,
Väsyit, näännyit vaivoistasi
(Savon runot II, julkaissut J. Lukkarinen, SKS, Helsinki 1936, s. 1177)

Tässä runossa tai loitsussa tulee esille henkilökohtainen suhde karhuun ja metsään. Toisaalta kiitetään ja kehutaan saalista, toisaalta pyydetään anteeksi karhun kaatamista. Intiaaniperinteessä on hyvin samankaltaisia eläimille kohdistettuja loitsuja.

On myös mielenkiintoista, että suomalaisten ja intiaanien perinteessä on tärkeää suhtautuminen veteen, esimerkiksi molempien kansalliseepoksessa mainitaan alkumeri maailman luomisen yhteydessä.

Keskusteltiin laajemmin siitä, miten paitsi perinne, myös jopa oikea tieto voi säilyä suullisissa tarinoissa satoja tai tuhansia vuosia. Thomas McElwain esitti konkreettisen esimerkin miten arkeologian avulla on pystytty saamaan selville faktoja, jotka tukevat erään intiaanien kansanrunon sisällön todenmukaisuutta.
Tilaisuuden loppupuolella palattiin taas alkuperäisyyden käsitteeseen. Keskusteltiin Suomen alueen asukkaista. Ennen suomalaisia täällä asuivat saamelaiset, joiden kielestä on säilynyt paljon viitteitä erityisesti paikannimissä, esim. Pohjois-Savossa Nerkoo, Puijo, Maaninka, Siilinjärvi. Saamelaisia edeltävistä ihmisistä ei sen sijaan ole säilynyt paikannimistöä. Tuotiin esille näkemys, että geneettisesti savolaiset eivät ole alkuperäiskansaa. Seppo Kononen kertoi esimerkkejä siitä, miten tavallisissa savolaisissa sukunimissä on säilynyt tietoa eri puolilta Eurooppaa saapuneesta maahanmuutosta vuosisatojen aikana:

Juutilainen                      juutti eli tanskalainen
Hallikainen, Hartikainen  viittaavat saksalaisiin nimiin
Smolander, Boman           ruotsalaisia nimiä

Thomas McElwain yleisti vielä alkuperäiskäsitteen niin, että hänen mielestään kaikki ihmisryhmät voivat olla alkuperäiskansaa jos vain ymmärtävät, että he ovat osa luontoa.

Tilaisuuden aikana todettiin, että olisi tärkeää pystyä siirtämään luonnonmukaisia kansallisia perinteitä eteenpäin, nopeasti kaupungistuville nuoremmille sukupolville. Toisaalta taas näyttää siltä, että elävä suhde luontoon tuntuu olevan jatkuvasti tärkeä asia kaikenikäisille suomalaisille. McElwainin mukaan suomalaiset voisivat oppia intiaaneilta sen, että yhteiskunnan pitäisi perustua kilpailun sijaan yhteistyöhön ja että eläminen tapahtuu osana luontoa eikä erillään siitä.

17.3.2017 Eero Laitinen

Dosentti Thomas McElwain on intiaanisukua sekä äidin että isän puolelta. Pitkään Savossa asunut MacElwain vietti lapsuutensa Länsi-Virginiassa intiaanien parissa ja osaa edelleen puhua irokeesikieltä, joka on myös hänen äidinkielensä. McElwain on julkaissut runsaasti teoksia uskontotieteen alalta. Hän toimii irokeesikielen opettajana Kuopiossa ja on laatinut runsaasti irokeesien kieleen ja kulttuuriin liittyvää materiaalia. Tutustu irokeesikielen materiaaleihin Kuopion kansalaisopiston sivuilla tästä linkistä. Tutustu myös aikaisemmin tehtyihin Thomas McElwainin haastatteluihin: http://yle.fi/uutiset/3-6957007,
Runolaulu yhdistää suomalaisia ja irokeeseja (Taivaannaula, suomalaisen perinnekulttuurin yhdistys).

Seppo Kononen on tehnyt pitkän ja arvostetun uran toimittajana Savon Sanomissa. Kononen sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon v. 2011, jonka yhteydessä häntä luonnehdittiin ”monialaiseksi humanistiksi ja kulttuuripersoonaksi, jolle erityisesti historia ja musiikki ovat tuttuja. Kononen jatkaa suomalaista sivistysihannetta J.V. Snellmanin vanhassa kotikaupungissa”. Hän on myös saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon (1983). Kaavilla asuva Kononen tunnetaan Savon murteen taitajana ja hän toimii Savon kielen seuran puheenjohtajana. Hän on myös toiminut aktiivisesti kotiseututyössä ja Tasavallan presidentti on myöntänyt hänelle kotiseutuneuvoksen arvonimen.

Linkkejä
Suomalaiset kävivät intiaaneista (Tiede-lehden artikkeli)
Delawaren suomalaiset (Seppo Immonen 1938)


Suomalaisuutta etsimässä –sarja on osa Kuopion kansalaisopisto 100 v. ja Suomi 100 v. juhlavuoden tapahtumia.

14.3.2017

Muistikoulussa kynä suhisee ja aivot saavat harjoitusta

Aivojen harjoittaminen on tärkeää, sillä se kasvattaa reserviä iän mukanaan tuomia muutoksia vastaan. Erilaiset aivojumppatehtävät, kuten ristikot, sudokut ja piilosanat aktivoivat aivoja ja nämä harjoitukset ovatkin jo tuttuja monelle. Kuten keho, aivotkin kaipaavat monipuolista ja kokonaisvaltaista harjoittelua, esimerkiksi muistin, keskittymisen, päättelyn ja hahmottamisen harjoituksia. Aivot kehittyvät siihen, mihin niitä käytetään!

Kaikenikäisille aivojen huollosta ja muistin parantamisesta kiinnostuneille tarkoitetut muistikoulut ovat saaneet erittäin positiivisen vastaanoton ja syksyllä 2015 Pohjois-Savon alueella toimikin peräti kahdeksan ryhmää. Mukavassa seurassa tutustuttiin kynäpaperi-harjoitusten lisäksi mm. motoriseen aivojumppaan, aivoterveelliseen ravitsemukseen, aivojen aktivointiin, uneen, riskitekijöihin ja muihin aivoterveyden elementteihin. Ryhmäläiset kokivat harjoitukset hyödyllisiksi ja heidän mukaansa:

- ”Muistikoulu antoi paljon hyviä vinkkejä itselle ja lähimmäisilleni”
- ”Kurssi on ollut mielenkiintoinen, välillä haastavakin, mutta ei liikaa”
- ”Monipuoliset tehtävät saivat aivot sauhuamaan”
- ”Toi mielenkiintoisia uusia näkökulmia oppimiseen”
- ”Hyvää tietoa eri asioiden vaikutuksesta aivojen hyvinvointiin”

Menetelmänä Muistikoulussa on Instrumental Enrichmentiin (IE) perustuva harjoittelu, joka jalkautui Suomen muistialan ammattilaisten pariin Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry:n PääOma – Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistin tukena - hankkeen (2012-2015) kautta. PääOma-hankkeessa IE-menetelmää sovellettiin pääasiassa etenevää muistisairautta sairastaville ja AVH:n sairastaneille kuntouttavana ryhmätoimintana ja harjoittelusta saadut tulokset olivat hyviä. Lisäksi hankkeen aikana nousi suuri tarve myös tavoitteelliselle ennaltaehkäisevälle aivojen harjoittamiselle, sillä useat ihmiset kokevat nykyään tilapäisiä muistipulmia joita aiheuttavat mm. stressi, uupumus, hektinen elämänmeno, epäsäännölliset elintavat sekä jatkuvassa tietotulvassa eläminen.


Hoitavat kortit®
PääOma –hankkeessa projektityöntekijänä työskennellyt ja nyt äitiyslomalta palaava Hanna-Reetta Metsänheimo (Geronomi AMK) muutti perheineen Kuopioon Lahdesta ja on vetänyt muistikouluja Kuopiossa syksystä 2015 lähtien. Hänen lisäkseen muistikouluja maaseutualueella ohjaa aluerehtori Sari Summanen. He toivottavat kaikki uudet ja vanhat muistikoululaiset tervetulleiksi muistikoulun alkeis- ja jatkoryhmiin, jotka käynnistyvät taas täydellä teholla syksyllä 2017. Muistikoulujen sisältöön pääsee tutustumaan kevään 2017 aikana Hanna Metsänheimon vetämissä muistipajoissa, jotka järjestetään sunnuntaisin maalis-toukokuussa Kuopion lisäksi myös Juankoskella ja Kaavilla. Muistipajoissa saa kokonaiskuvan muistikoulujen sisällöstä ja pääsee kokeilemaan aivojumppatehtäviä käytännössä.

Muistikoulussa aivot saavat treeniä ja mieli virkistyy!

Lisätietoja kursseista: Marjo Markkanen puh. 044 718 4745, marjo.markkanen@kuopio.fi.

30.1.2017

Millainen haluamme Suomen olevan vuonna 2117? Suomen askeleet -kansalaiskeskustelu Kuopiossa


Tähän kysymykseen haetaan vastausta 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hankkeessa, jossa järjestetään lähes 30 kansalaiskeskustelua ympäri maan.

Kuopion kansalaiskeskustelu käydään ti 21.3. klo 17-20 Kuopion kansalaisopistolla (Puistokatu 20).

Kansalaiskeskusteluun haetaan aivan tavallisia ihmisiä kaikilta elämänaloilta ja siihen ilmoittaudutaan Kuopion kansalaisopiston ilmoittautumissivuilla tai osoitteessa 100askelta.fi Ilmoittaudu sinäkin mukaan 13.3.2017 mennessä!

Suomen askeleet -kansalaiskeskustelussa ennakkoon ilmoittautunut joukko eri taustaisia ihmisiä keskustelee Suomen tulevaisuuteen liittyvästä kysymyksestä ja suunnittelee ratkaisunsa tuleville sukupolville. Mitä on hyvä elämä tulevaisuuden Suomessa yhteiskunnallisten muutosten keskellä?

Keskustelun teemoihin johdattelee asiantuntijoiden alustus tulevaisuuden muutoksista. Paikalla alustamassa myös Merja Mäkisalo-Ropponen. Keskustelu etenee valtakunnallisista kysymyksistä paikallisten asioiden ratkaisemiseen.

Keskusteluista syntyneet ideat siirretään vuoden 2017 aikana nimettöminä verkkoon. Kuka tahansa voi kehittää ideoita paremmiksi ja äänestää niistä tärkeimmät Suomen tulevaisuuden edistämiseksi. Myöhemmin vuoden aikana paikkakunnan nuoret ottavat vastaan kansalaiskeskustelujen yhteenvedon ja esittävät nuorisovaltuustojen johdolla omat ratkaisunsa hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Yhdessä valmistelemamme ideat luovutetaan keskustelupaikkakuntien ja koko maan poliittisille päätöksentekijöille. Tuloksia esitellään valtakunnallisissa tapahtumissa, ja aineisto on kenen tahansa hyödynnettävissä, muun muassa tutkimuksessa.

Hanketta koordinoi sivistysjärjestö Kansanvalistusseura, ja sen toteuttamisessa on mukana useita kansalaisjärjestöjä ja kansalaisopistoja lähes kaikista maakunnista sekä ulkomailta. 100 askelta Suomen tulevaisuuteen -hanke on mukana Valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -ohjelmassa.


Suunnitellaan yhdessä tulevaisuuden Suomi. Tule mukaan!