21.2.2024

Ulla Aspegrén - uusi vastuuopettaja Kuopion kansalaisopiston maaseutualueelle

Nainen istuu flyygelin ääressä ja katsoo kameraan.

Kuopion kansalaisopisto haki viime vuoden lopulla uutta vastuuopettajaa maaseutualueelle. Rehtori Kirsti Turusen mukaan haku herätti laajaa kiinnostusta.

- Meille tuli positiivinen ongelma, hän kertoo. Saimme peräti 29 hakemusta, ja kaikki hakijat olivat erittäin päteviä ja osaavia. Valinta oli erittäin vaikea, mutta uskon, että onnistuimme hyvin.

Tehtävään valittiin Siilinjärven kansalaisopistossa musiikkia opettava Ulla Aspegrén. Valitsijoiden mielestä Ullan vahvuutena on pitkä kokemus kansalaisopistotyöstä ja monialaisesta kurssisuunnittelusta. Hänellä on myös vahva kokemus erityisesti maaseutualueiden opistotoiminnasta.

Tutustuaksemme maaliskuun 2024 alussa työnsä aloittavaan Ullaan esitimme hänelle joitakin kysymyksiä.

Tervetuloa Kuopion kansalaisopistoon, urheilukilpailuja myötäillen, mitkä ovat nyt tunnelmat.

Olo on iloisen innostunut, vähän jännittynyt, mutta myös kiitollinen tästä tilaisuudesta päästä osaksi Kuopion kansalaisopiston henkilökuntaa ja aloittaa tulevan lukuvuoden 2024–2025 suunnittelu. 

Työskentelen vielä helmikuun ajan Siilinjärven kansalaisopistossa musiikinopettajana. Vaikka työni Siilinjärvellä on ollut antoisaa ja palkitsevaa, niin nyt on aika ottaa askel uuteen. Odotan innolla työni alkamista Kuopiossa. Se tuo minulle paljon uudenlaisia tehtäviä, uusia kollegoja ja oppilaita.

Kerro koulutuksestasi.

Nainen istuu flyygelin ääressä ja katsoo kameraan.
Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineena musiikkitiede. Sitä ennen suoritin musiikkipedagogin (AMK)-tutkinnon, laulu pääaineenani. Musiikkitieteen opinnot olivat enemmän teoreettista opiskelua, kuten tutkielmaan liittyviä opintoja, musiikkiteknologiaa, musiikkipsykologiaa jne. Musiikkipedagogin opinnot olivat taas käytännönläheisempää, konkreettisempaa, juuri opettajan työhön tähtäävää monipuolista koulutusta. Molemmat suoritetut opintoni täydentävät mukavasti toisiaan. 

Mitä työsi Kuopion kansalaisopistossa tulee sisältämään? 

Minusta tulee Eteläisen ja läntisen maaseudun sekä Karttulan aluevastaava. Tulen suunnittelemaan musiikkikurssit Karttulaan. Kuopion Eteläiselle ja läntiselle maaseudulle tulen suunnittelemaan kursseja kaikille ainealueille, paitsi kieliin, tietotekniikkaan ja taiteen perusopetukseen (TPO). Kurssisuunnittelun lisäksi tulen myös opettamaan musiikkia.

On mielenkiintoista ja haasteellistakin vastata näin monipuolisesta kurssisuunnittelusta. Uskon kuitenkin pääseväni joustavasti suunnittelun pariin kollegoiden ja tuntiopettajien avulla. Tuntiopettajilla kun on paras tietämys heidän omista kursseistaan ja omasta osaamisalueestaan. Myös alueen asukkailta saa arvokasta tietoa, millaisia kursseja he haluaisivat juuri heidän asuinalueelleen.

Tulevan lukuvuoden kurssit julkaistaan toukokuun lopulla. Minunkin kurssit nousevat silloin Kuopion kansalaisopiston verkkokauppaan. Odotan jo malttamattomana uusien opiskelijoiden tapaamista. 

Mikä on parasta työssäsi?

Opiskelijoiden kohtaamiset ja heidän kehittymisensä seuraaminen ja ohjaaminen ovat ihan parasta. On hienoa, miten kansalaisopistot mahdollistavat elinikäisen oppimisen ja opiskelijaksi tulon hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja erilaisin tavoittein. Kuka tahansa voi tulla esim. laulutunnille ja opettaja lähtee ohjaamaan siitä tilanteesta, missä opiskelija on. Joku on saattanut laulaa viimeksi koulun musiikkitunneilla, ja joku on jo harrastanut musiikkia pidempään. Opiskelija voi olla nuori tai seniori, kaikenikäiset kehittyvät ja oppivat. Kuorot ja muut musiikkiryhmät mahdollistavat musiikillisen annin lisäksi sosiaalista kanssakäymistä toisten ryhmän jäsenten kanssa. Musiikki ja sosiaaliset suhteet ovatkin yksi mahtavimmista lääkkeistä, mitä meillä on mielen ja muistin virkistykseen. Onhan siitä jo paljon tutkittua tietoakin.

Kansalaisopiston opettajana sinä olet mukana monien harrastuksissa. Mutta millaiset ovat sinun omat vapaa-ajan harrastuksesi? Miten sinä lataat akkujasi?

Kuopion maaseutualueella asuminen on vaikuttanut omien harrastusteni valintaan. Täälläkin harrastukset voivat olla lähellä ja on mukava hyödyntää niissä vuodenaikojen vaihtelua. 

Usein harrastan yhdessä mieheni kanssa aikataulujen niin salliessa. Kesällä pyöräilemme, kävelemme, marjastamme ja veneilemme. Joskus veneen kokka suuntautuu kohti tanssilavaa ja pistämme niin sanotusti jalalla koreasti. Uutena intohimona on sienestys, jota voi harrastaa sienilajia vaihtamalla keväästä ihan lumien tuloon saakka. 

Talvella on upeaa hiihtää umpihangessa pilkkisaappaat eräsuksen siteissä ja välillä hoidetuilla laduilla siihen sopivin varustein, tai tehdä polkuja lumikengillä ihan lähimetsään. Kevättalven hankikannot mahdollistavat luisteluhiihdon pitkin Kallavettä. Nämä ovat yleensä niitä kaikkein nautinnollisimpia hiihtokilometrejä auringon helliessä mieltä ja kehoa. Talvi on myös verkkokalastuksen aikaa. On aina yhtä jännää nähdä, mitä kalaa milloinkin verkoista nousee. Onko pyydykseen käynyt kuha, made, lahna vai hauki? Nämä ovat niitä yleisimpiä saaliita. 


Urheiluasuinen nainen suksilla pysähtyneenä järven jäällä katsoo hymyillen kameraan.


8.2.2024



Elämme sivistyksen teemavuotta. Aihe koskettaa meitä jokaista, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että itsessään se ei ole pysyvä olotila? Sivistyksen ruokkimiseen ja siihen kasvamiseen pitää olla tahtoa ja mahdollisuuksia. Sivistyksen pitää seurata meitä jokapäiväisissä valinnoissamme itsemme, yhteiskuntamme ja planeettamme parhaaksi. Sivistyksen ylläpitäminen vaatii tekoja arjessamme, mutta myös poliittista tahtoa ja vastuuta. 

Elämme suurten murrosten aikaa. Jotta voimme kehittyä yksilöinä ja yhteiskuntana, on meidän välttämätöntä laajentaa ymmärrystämme globaaleihin asiakokonaisuuksiin. Tarvitsemme sivistystä herättävää keskustelua silloinkin, kun olemme asioista eri mieltä. Arkisivistystä on kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja ymmärtää, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. 

Mitäpä, jos haastaisin sinut mukaan sivistysaktivistiksi? Yhdessä voisimme pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua vaikeistakin asioista, riitelemättä, mutta eri näkökulmia, vaikeitakin, esiin tuoden. Kansalaisopistot edustavat vapaata sivistystyötä. On kuitenkin muistettava, ettei tieto itsessään ole sivistystä, vaan sen käyttö. Tekoja ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä. 

Petra Lisitsin-Mantere
Kuopion kansalaisopiston johtava musiikinopettaja, väitöskirjatutkija


25.1.2024

Kielten opiskelua uusin menetelmin ja uteliain mielin

Viime vuosina kieltenopiskelijoiden määrä opistossamme on vähentynyt ja olemme joutuneet miettimään tapoja, joilla voimme turvata kattavan kielikurssivalikoiman ympäri laajaa toimialuettamme. Valitettavasti varsinkin maaseutualueella kielikursseja on jouduttu perumaan vähäisen opiskelijamäärän takia. On ollut harmittavaa perua kurssi, jolle olisi ollut tulossa vain harva, mutta sitäkin innokkaampi kielenharrastaja. Siksi olemme pohtineet, miten voisimme varmistaa heille jatkon rakkaan harrastuksen parissa, ja kokeilleet opetusta verkon välityksellä. Alla olevat sitaatit ovat poimintoja opiskelijoiden antamista kurssipalautteista. 

”Tuntui, että sai loistavaa ja laadukasta opetusta riippumatta siitä, pääsikö luokkahuoneeseen fyysisesti paikalle vai opiskeliko etänä.” 

Erittäin suosittua on ollut samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa opettaja on paikan päällä luokassa ja opiskelijat voivat itse valita, tulevatko luokkaan vai osallistuvatko opetukseen kotoa käsin. Tällaisia kielikursseja on tarjolla sekä Kuopiossa, Nilsiässä että Juankoskella. Osa kurssilaisista haluaa tulla aina paikan päälle, osa taas valitsee tilanteen, esim. säätilan tai oman terveydentilan perusteella, lähteekö mukaan luokkaan vai opiskeleeko etänä. Kurssit mahdollistavat opiskelun myös kauempaa, eikä sitä tarvitse keskeyttää vaikkapa lomamatkan ajaksi. Tämän lisäksi meillä on tarjolla reaaliaikaista etäopetusta, jossa kaikki opiskelijat ja myös opettaja osallistuvat kurssille etänä. Näille kursseille voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa ja niillä voikin tutustua uusiin ihmisiin hyvinkin kaukaa. 

”Tein kurssin täysin etänä ja katsoin luennot nauhoitteelta. Itselleni tämä on helpoin ja tehokkain tapa oppia.” 

Useat verkkokurssiemme opettajat tekevät oppitunnista nauhoituksen, jonka opiskelija voi katsoa itselleen sopivaan aikaan, jos ei jostain syystä pääse osallistumaan tunnille. Tämäkin on koettu hyväksi, sillä silloin ei pitkänkään poissaolon aikana jää jälkeen muista. 

”Omaan opiskelutahtiin tehtävät kurssit ovat hyviä, koska ei ole aina mahdollista osallistua nettikursseille tiettyyn aikaan.” 

Tarjoamme myös ajasta riippumattomia verkkokursseja, jotka opiskelija voi suorittaa juuri itselle sopivaan aikaan. Näillä kursseilla opiskelija tutustuu itsenäisesti opetusmateriaaliin ja tekee siihen liittyviä tehtäviä. Erilaisten verkko-opetusmuotojen avulla pystymme siis tarjoamaan opetusta erilaisiin elämäntilanteisiin. Utelias mieli auttaa myös verkko-opiskelussa ja kielen lisäksi siinä oppii myös digitaalisia taitoja. Kokeile sinäkin! 

Nyt sinun on myös mahdollista vaikuttaa lukuvuoden 2024–2025 kurssitarjontaan omalla alueellasi. Keräämme parhaillaan kurssitoiveita. Käy kotisivullamme ja kerro, mikä olisi se kurssi, joka kiehtoisi sinun uteliasta mieltäsi. 

Kirjoittaja on Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopiston kielten suunnittelijaopettaja, joka harrastaa vapaa-ajallaan sukututkimusta.

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä 25.1.2024.

Kielten suunnittelijaopettaja Marjo Markkanen (oik.) opettaa Kuopion kansalaisopistossa myös saksaa.


Arki, pyhä – ja uusi alku

Ainahan sitä joulun alla puhistaan kiirettä ja joulustressiä. Joulustressi on parhaimmillaan kivaa stressiä. Lahjoja ostaessa ja ruokia valmistaessa ajatellaan lämmöllä läheisiä ja heidän toiveitaan. Toisaalta moneen jouluun kuuluu budjetin venyttelyä, hikisiä siivoiluja, suvun ja perheen odotusten paineita, tiskin ja hellan välissä uurastamista sekä pettymyksiä täyttymättömistä toiveista.  

Jokaiselle joulunviettäjälle soisi mahdollisuuden rauhoittumiseen kaiken tohinan ja stressin jälkeen, mahdollisuuden nauttia juuri omannäköisestä ja omankokoisesta joulusta.  

Terveelliseen ruokailuun liittyy sanonta, jota joulun aikaan kuulee: ”Ei ole väliä sillä, miten syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä miten syö uudenvuoden ja joulun välillä.” Tämä sama ohje taitaa päteä muuhunkin kuin syömiseen. Ei se haittaa, jos me hieman joulun aikaan touhotamme ja stressaamme, kunhan taito huolehtia itsestä ja omasta hyvinvoinnista säilyy pitkillä arjen suorilla, pyhien välillä.  

Sellainen vanhaltakin kalskahtava sana kuin ”kansalaistaito” on jälleen noussut puheeseen. Millaisia kansalaistaitoja me nykyaikana tarvitsemme? Tulee osata talousasioita ja on osattava asioida nettipalveluissa. On ymmärrettävä omien kulutusvalintojen ympäristövaikutuksia. Tietysti maailman tilanteen ollessa epävarma, varautumisen taidot nousevat tarpeellisten taitojen joukkoon. Näihin taitoihin kuuluu varautuminen esim. sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkönjakelu häiriintyisi. Kansalaistaitoihin kuulunee myös mm. medialukutaito, taito seuloa objektiivista ja olennaista näkökulmaa esiin maailman moninaisesta tietotulvasta.  

Hyvinvointitaidot voi niin ikään nimetä kansalaistaidoksi. Tietenkin perusterveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat kivijalkoina hyvinvoinnille. Mutta hyvinvointi koostuu monista muistakin asioista. Haluamme kokea olevamme osaavia ja merkityksellisiä. Tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme, haluamme olla osallisina, tasa-arvoisina jäseninä jossakin ryhmässä, ehkä perheessä tai vaikkapa urheilujoukkueessa. Työ, harrastukset, yhdistystoiminta, opiskelu tarjoavat meille mahdollisuuksia löytää uutta, jakaa ajatuksia, haastaa itseämme, olla luovia, iloita onnistumisista. Hyvinvointitaitoihin kuuluu myös taito hiljentyä ja levätä (muulloinkin kuin joulunpyhinä).  

Kun perusasiat ovat kunnossa, hyvinvointitaitojen kehittäminen on paljolti omissa käsissämme. Ei ole tarvetta tehdä suurellisia, julkisia uudenvuodenlupauksia. Silti voi miettiä minkäkokoisin askelin tulevana vuonna voisi kulkea kohti parempaa vointia ja mieltä. Oman hyvinvoinnin eteen tehdyt teot voivat parhaimmillaan laittaa hyvän kiertämään ja koitua muidenkin iloksi.  

Anna Pohjalainen. Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori, joka arvostaa kestävää elämäntapaa ja keskusteluja ystävien kanssa. 

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä  30.12.2023.

Apulaisrehtori Anna Pohjalainen.