18.9.2017

Suomi idän ja lännen välissä: Luterilaisuus ja ortodoksisuus Suomessa - Suomalaisuutta etsimässä –keskustelutilaisuus

Alustajina teologian tohtori Kari Kuula (vas.) ja piispa Arseni.
Keväällä käynnistynyt suomalaisuuden eri puolia tutkiskeleva tapahtumasarja jatkuu kansalaisopistossa myös syyslukukaudella. Tällä kertaa 6.9.2017 Puistokartanossa pidetyn tilaisuuden teemana oli: Miten idän ja lännen kirkkokunnat ovat muovanneet suomalaista kulttuuria? Alkupuheenvuoroissaan molemmat alustajat luonnehtivat eri kirkkojen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.

Kari Kuula esitti muutamia teesejä luterilaisuuden vaikutuksesta Suomessa:
- luterilaisuus on vaikuttanut siihen, että Suomessa eletään sivistysyhteiskunnassa, esimerkiksi lukutaito ja koulunkäynti ovat kaikille kuuluvia ja itsestään selviä asioita.
- luterilainen ajattelu on taustana suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa ja yhteisvastuuyhteiskunnassa.
- Suomessa kansalaiset ovat uskontosivistyneitä, eli he tietävät uskonnoista.
- luterilaisuuden pohjalta on syntynyt Suomeen koululaitos ja uskonnon opetus.
- luterilaisuus on tuonut nykypäivän Suomeen uskonnollisuuden, joka on luonteeltaan suvaitsevaa, leppoisaa ja vaatimatonta.
- luterilaisuus on tuonut suomalaiseen kulttuuriin yhteisen vuosikalenterin
- luterilainen kirkko on merkittävä diakonian / sosiaalityön tekijä
- luterilainen kirkko ja sen edustajat osallistuvat näkyvästi yhteiskunnalliseen julkiseen keskusteluun Suomessa

Kari Kuula totesi lisäksi, että luterilaista ja ortodoksista kirkkoa ja niiden vaikutusta on vaikea vertailla, koska ne ovat niin erikokoiset Suomessa.

Piispa Arseni kertoi aluksi ortodoksisen kirkon asemasta Suomessa. Suomen ortodoksinen kirkko on osa maailmanlaajuista kokonaisuutta. Suomessa ortodoksinen kirkko on jäsenmäärältään pienempi kuin luterilainen, mutta maailman mittakaavassa ortodokseja on huomattavasti enemmän kuin luterilaisia. Suomen ortodoksinen kirkko on poikkeuksellinen siinä mielessä, että se on ainoa ortodoksinen kirkko maailmassa, jossa kerätään kirkollisveroa ja ylläpidetään jäsenrekisteriä. Suomessa ortodoksinen kirkko ei osallistu luterilaisen kirkon tavoin yhteiskunnalliseen keskusteluun, sillä ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin patriarkan alaisuudessa ja se ei voi ottaa itsenäisesti kantaa moniin kysymyksiin. Suomen ortodoksisen kirkon asema on muuttunut merkittävästi toisen maailmansodan vaikutuksesta. Ennen sotia kirkko eli yhtenäiskulttuurissa Itä-Karjalan ja Pohjois-Lapin ortodoksisilla seuduilla, mutta sodan jälkeen alueluovutusten ja väestön uudelleen asuttamisen takia tilanne muuttui.

Ortodoksinen kirkko ja itäinen kulttuuri ovat vaikuttaneet Suomessa viisisataa vuotta kauemmin kuin luterilaisuus. Muinaiset vaikutukset näkyvät mm. suomalaisissa paikannimissä. Esimerkiksi Keljo (Jyväskylän lähellä) tulee sanasta kelja, joka tarkoittaa munkin asuntoa. Kuopion nimen taustalla on karjalais-ortodoksinen nimi Prokopij. Varhaisimmat kristilliset lainasanat suomen kielessä ovat tulleet itäisestä kirkosta ja venäjän kielestä: kummi, pappi, pakana, raamattu ja risti.  Samoja sanoja on omaksuttu myös luterilaisessa kirkossa. Suomen kielessä on lisäksi runsaasti arkikielen sanastoa, jotka ovat tulleet idästä venäjän kautta, kuten akkuna, kasku, lusikka, meteli, parta, porukka, putka, raja, rospuutto, savotta, sääli, talkkuna, tarina, urakka, viesti, värttinä.

Itäinen vaikutus suomalaisessa kulttuurissa on tapahtunut myös Kalevalan kautta, jonka teksteistä osa on uskonnollispohjaisia. Kalevalan vaikutteita on runsaasti erityisesti ns. Suomen taiteen kultakauden kuvataiteessa, musiikissa ja kirjallisuudessa.

Itäsuomalaisessa ortodoksisessa perinteessä on säilynyt muinaisia, kristinuskoa edeltävältä ajalta peräisin olevia piirteitä. Ortodoksiselle kirkolle on ollut ominaista mukautua ja liittää vanhaa perinnettä uuteen. Karjalaisia käännytettäessä vanhoja tapoja ja perinteitä ei hävitetty, jos ne eivät olleet ristiriidassa kristillisen ajattelun kanssa. Tällaisia muinaisia piirteitä ovat mm. vainajien muisteleminen ja muisteluaterian nauttiminen haudoilla tai ilmaisu ”tuonilmaisiin siirtyminen”.

Ortodoksisen kulttuurin vaikutus lisääntyi 1960- ja 70 –luvuilla, mihin vaikuttivat median kiinnostus ja matkustelun lisääntyminen. Tito ja Ina Colliander lisäsivät yleistä kiinnostusta ortodoksisuuteen kirjallisuuden ja kuvataiteen alalla. Ikonimaalausharrastus yleistyi Suomessa 1960 –luvun alusta lähtien, merkittävä vaikuttaja erityisesti Itä-Suomessa oli Kuopiossa asunut Petros Sasaki.

Ortodoksisen kirkon liturginen vaikutus suomalaiseen kulttuuriin näkyy muun muassa pääsiäisen vietossa, tämä on myös antanut vaikutteita luterilaiseen kirkkoon pääsiäismessujen ja ristisaattojen muodossa.

Piispa Arsenin mukaan ortodoksisuus on vaikuttanut Suomessa kulttuuriin, ei teologiaan. Kari Kuula totesi, että reformaation yhteydessä luterilaisten vastakkaisuus kohdistui katolilaisuuteen, ei ortodoksisuuteen.

Yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun, seuraavassa joitakin kuultuja kommentteja:
- Idän ja lännen välinen raja on todellisuutta Itä-Suomessa. Savo on henkistä rajaseutua, mikä voidaan nähdä rikkautena.
- Kirkko on vaikuttanut Suomessa musiikkiin, esimerkkinä luterilaiset virret ja ortodoksiset kirkkolaulut.
- Luterilainen kirkko on keskellä kylää, ortodoksinen kirkko on sydämessä.
- Läntisessä kirkossa on liikkeitä, joissa on toimijana yksilö (esim. Paavo Ruotsalainen), idän kirkossa ei ole herätysliikkeitä.
- Luterilaisuuden piirissä toimivalla herännäisyydellä ja itäsuomalaisella ortodoksisuudella on samankaltaista luonteenomaista vaatimattomuutta.

Kaiken kaikkiaan leppoisasti sujunut keskustelutilaisuus oli mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä. Keskusteluissa ei niinkään haettu kirkkojen välisiä eroja vaan nähtiin myös yhtymäkohtia ja tuotiin esille erilaisia näkökulmia.

Teksti: suunnitteluopettaja Eero Laitinen

5.9.2017

Ammattilaiset ja harrastajat taiteen taloa tekemässä

Kymmenen vuotta sitten tulin töihin Kuopion kansalaisopiston kuvataiteen opettajaksi. Jo tuolloin, nuorena ja innokkaana, älysin olla kiitollinen työpaikastani vapaan sivistystyön parissa. Nyt jo vähän kokeneempana konkarina, edelleen iloitsen siitä, miten monipuolisessa talossa saankaan olla. Omassa työpisteessäni Puistokartanossa, joka on vain yksi kymmenistä toimipaikoistamme, työskentelee suuri joukko asiantuntijoita ja oppijoita. Juuri tämä erilaisten ihmisten kohtaaminen saa minut aina uudelleen innostumaan työstäni.

Kansalaisopiston toiminta kiteytyy monien asioiden yhdessä tekemiseen. Työkavereita ovat tasa-arvoisessa työyhteisössämme kaikki: vahtimestarit, toimistoväki, rehtorit ja kollegat mutta heitä ovat myös opiskelijat joiden kanssa yhdessä perehdymme aiheina oleviin teemoihin. Yhdessä tekeminen ja toisiltamme oppiminen ovat punaisena lankana sekä henkilökunnan kesken että ryhmäläisten kesken oppitunneilla.

Yhtenä suurimpana iloni aiheena on ammattilaisten ja harrastajien kohtaaminen. Kuopion kansalaisopiston taidekurssien opettajat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia, jotka tarjoavat todella tasokasta taideopetusta kuntalaisille. Olen ylpeä omasta osastostani, jossa työskentelee toistakymmentä taiteilijaopettajaa ja satoja taideharrastajia! Taiteen tekeminen on maailmassa ja ilmiöissä mukana olemista, ihmisten kanssa toimimista. Opetustyö tarjoaa taiteentekijöille lisätienestin lisäksi kohtaamisia ja peilauspintaa omille ajatuksille, kiinnostuneita kuulijoita ja vuorovaikutusta. Monet opiskelijat ovat jo pitkään harrastaneet taidetta ja ovat varsin valveutunutta taideyleisöä. Jokainen työskentelee omista lähtökohdistaan kohti omia tavoitteita, mutta jokainen on varmasti kiinnostunut myös ammattitaiteilijan näkemyksistä ja työskentelystä. Kaikki kansalaisopiston taidekursseille tulijat ovat motivoituneita maksamaan ja oppimaan, he ovat parasta mahdollista oppilasainesta mitä opettaja saattaa toivoa.

Kansalaisopisto on erittäin luonteva yhteys eri toimijoiden, kuten vaikkapa taiteilijaseura Ars Liberan ja kuvataiteen harrastajien Arttiimin, välillä. Yhteistyötä on tietysti myös kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Kuopion taidemuseo ja kulttuurisuunnittelijat ovat meidän kursseja suunnittelevien opettajien hyviä kumppaneita. Toiveenani ja tavoitteenani on jatkossa tiivistää ja laajentaa yhteistyötä seurojen ja kaupungin muiden organisaatioiden kanssa. Haaveilen ”taiteiden talosta”, jollaisena Puistokartano jo paljolti toimiikin. Potentiaalia olisi vielä enempäänkin. Toivotan kaikki, sekä opiskelijat että kaikki kulttuuritoimijat, tervetulleiksi ideoimaan yhteistoiminnan kehittämistä.

Anna Pohjalainen
anna.pohjalainen(a)kuopio.fi
puh. 044 7184733























Kuvataideopettaja Anna Pohjalaisen tärpit alkavan lukuvuoden kursseista, joille on vielä paikkoja vapaana:

Piirustustreenit Tällä hetkellä trendikäs tapa opiskella taidetta on perehtyä perusasioihin eli piirtämiseen. Piirtäminen on entistä vahvemmin esillä myös nykytaiteen kentällä. Opettajana Juha-Pekka Pohjalainen
Luovasti seko! Sekatekniikkaa ja erilaisia ilmaisutapoja, esim. sarjakuvaa, reilusti ja reippaasti yhdistellen kuvataiteilija Reijo Kärkkäisen johdolla.
Grafiikka 1-2 ja 3 Ars Liberan ja kansalaisopiston yhteisellä grafiikan pajalla opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua mm syväpainotekniikoihin taidegraafikoiden Anu Tuomisaari ja Anna Pohjalainen opastuksella.

24.8.2017

Osallisuus – Osallistuva kuntalainen -koulutukset Kuopion kansalaisopistolla

Mitä ihmettä osallisuus on?

Osallisuus on monitasoinen ja monisyinen tuntemisen, kuulumisen ja tekemisen kokonaisuus. Keskeistä osallisuudesta on luottamus, sitoutuminen ja kuulluksi tuleminen. (Särkelä-Kukko 2014).

Hieman esipuheeksi kuvaan taustaa osallisuudesta Kuopiossa. Kuopiossa on osallisuuden kehittämistä tehty jo melko pitkään. Kuopion kaupungin kansalaisaktivoinnin yksikön toimesta kaupungin johdolle ja virkamiehille tehtiin osallisuuskysely vuonna 2011 ja vastaava tehtiin kuntalaisille vuonna 2013. Näkemykset ja näkökulmat osallisuudesta tai miten se näkyvät poikkesivat toisistaan. Osallisuusprosessi eteni vuonna 2014.  Kuopion kaupungin henkilöstöstä koottiin osallisuusverkostoa eri yksiköitä ja palvelualueilta. Osallisuusverkostolle ja kaikille Kuopion kaupungin henkilökuntaan kuuluville on tarjottu mahdollisuutta osallistua Kansalaisaktivoinnin yksikön tuottamaan henkilöstökoulutukseen. Henkilökunnan ja myös uusien Pitäjäraatien koulutukset jatkuvat myös tulevaisuudessa Kuopion kaupungilla.

Mutta entä kuntalaisten koulutukset osallisuuteen?

Kuopion kaupungin toimesta kuopiolaisille kuntalaisille kohdennettuja koulutuksia on tulossa nyt ensimmäistä kertaa tarjolle syksyllä 2017 Kuopion kansalaisopiston toimesta. Tuotimme jo erästä koulutuskokonaisuutta aiemmin Juankoskelle Juankosken kaupungin tilaamana koulutuksena heidän valmistautuessaan kuntaliitokseen vuodelle 2017. Koulutusta oli kuntalaisille keväällä ja syksyllä 2014. Koulutuksesta jäi positiivinen kaiku.

Juankoskella koulutus oli kohdennettu kuntalaisille ja kylä- ym. toimijoille sekä yhdistyksille. Koulutuksen tarkoitus oli lisätä kuntalaisten osaamista paikalliseen vaikuttamiseen liittyen, avata käsitteistöä lähidemokratiaan liittyen, tukea maaseutuohjelman laadintaa Juankoskella. Kurssilla tutustuttiin myös sähköisiin vaikuttamismahdollisuuksiin. Myös sosiaalisen median hyödyntämisen mahdollisuuksia yhdistysten tukena avattiin. Koulutus mahdollisti valmiuksia perustaa Juankosken kylien kattojärjestö. Lisäksi Juankoskella oli omat kylätilaisuudet, jotka sovittiin kylien kanssa erikseen. Koulutuksen taustalla Juankoskella olivat mukana Juankosken kaupunki, Sydän Savon maaseutupalvelut, Kuopion kansalaisopisto sekä yhdistysten ja opiston yhteinen TAHTO-tiimi Juankoski.

Kuopiossa liitoskuntien alueella starttaa syyskuussa 19.9.2017 uusi koulutuskokonaisuus - Osallistuva kuntalainen. Kyseessä on kuntalaisille kohdennettu koulutus, jossa tuodaan esille kuntalaisen mahdollisuudet osallistua, vaikuttaa ja saada aikaan muutosta liitoskuntien alueella. Koulutuksen tueksi tulee Kuopion kansalaisopiston käyttämälle Peda.net-oppimisalustalle tietoa koulutusteemaan liittyen. Myös luennoitsijoiden luentokoosteet sekä tilaisuuksissa kirjatut ideat ja keskustelut viedään sinne saataville.

Osallistuva kuntalainen koulutus on kaikille kuntalaisille kohdennettua koulutusta, jonka tarkoitus on lisätä tietoutta osallistumismahdollisuudesta vaikuttaa kuntalaisena mm. Kuopion kaupungin päätöksentekoon. Koulutus toteutetaan yhdistettynä verkkoluentona sekä paikallisina etäryhminä Kuopion kuntaliitosalueilla (Juankoski, Karttula, Maaninka, Nilsiä, Riistavesi ja Vehmersalmi). Kotoa käsin osallistuminen on myös mahdollista. Jokaisessa koulutuspäivässä on teeman alustaja/alustajia, joiden antaman tiedon kautta jatketaan etäryhmässä työpajatyöskentelyä yhteisten ohjeiden kautta. Etäryhmissä työskentelyä ohjaa fasilitaattori.

Koulutuspäivät ovat:
ti 19.9.2017 klo 18-20.30 teemalla "Mitä osallisuus on?"
Ensimmäinen tilaisuus pidetään Kuopiossa Kuopion kansalaisopiston tiloissa Puistokartanon Opistosalissa, josta koulutus voidaan välittää etänä samanaikaisesti liitosalueille tai kotiin. Liitosalueiden etäryhmissä mukana fasilitaattoreita. Keskustelujen ideat ja tuotokset kirjataan ylös alueellisen kehittämisen tueksi.
Kolmessa seuraavassa koulutuspäivässä tilaisuuden alustaja/alustajat ovat nettiyhteyden päässä ja verkon kautta saadaan yhteinen alustus teemasta. Luento voidaan välittää etänä samanaikaisesti liitosalueille tai kotiin. Liitosalueilla fasilitaattori mukana alustuksen teeman jälkeisessä pohdinnassa ja jälleen keskustelujen ideat ja tuotokset kirjataan ylös alueellisen kehittämisen tueksi.

ti 3.10.2017 klo 18-20.30 teemalla "Pitäjäraati alueen kehittäjänä"
ti 24.10.2017 klo 18-20.30 teemalla "Hyvät toimintamallit ja tiedotus"
ti 14.11.2017 klo 18-20.30 teemalla "Osallistaminen ja vaikuttamisen kanavat"


Koulutukseen voi ilmoittautua internetissä opistopalvelut.fi/kuopio tai puhelimitse Kuopion kansalaisopiston asiakaspalveluun p. 017 184 711.

Koulutus toteutetaan Kuopion kaupungin kanssa yhteistyönä. Tavataan verkossa!

Lisätietoja
Opintoneuvonta ja suunnittelu: Sari Summanen puh. 044 7482 350, sari.summanen(at)kuopio.fi

17.8.2017

Virtaa ja ideoita liikunnanopetukseen Erasmus+ -vaihdosta

Toimin Kuopion kansalaisopistossa vastaavana liikunnanopettajana ja minulle tarjoutui mahdollisuus päästä opettajavaihdon kautta koulutukseen ulkomaille Erasmus+ -hankkeen kautta. Koulutuskohteeksi valikoitui suomalaisten liikunnanopettajien suosittelema Sportforum Mals, joka järjestettiin 22.–28.7.2017 Pohjois-Italiassa jo kuudetta kertaa.
Kuva: Sari Saarelainen

Sportforum kokosi tällä kertaa 285 innokasta liikunnanopettajaa 20 maasta, jopa Taiwan oli edustettuna 20 osallistujalla. Myös kurssin opettajakattaus oli vaikuttava: yli 50 opettajaa perehdytti osallistujia liikunnanopetuksen saloihin tarjonnan vaihdellessa perinteisistä liikuntamuodoista uusiin virtauksiin.
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sari Saarelainen
Päällimmäisenä koulutuksesta jäi laadukkaiden koulutussisältöjen lisäksi mieleen energinen ja avoin ilmapiiri koko porukan kesken. Ensikertalaisenkin oli helppo sujahtaa ryhmään mukaan. Järjestäjien ansioksi on laskettava laadukkaiden koulutussisältöjen ja liikuntapaikkojen lisäksi myös monipuolinen iltaohjelma, joka tarjosi ruoan lisäksi musiikkielämyksiä mm. paikallisten kuorojen ja Big Bandin voimin.
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta
Kuva: Sari Saarelainen
Sportforum järjestetään Italiassa taas kahden vuoden päästä, voin hyvillä mielin suositella kollegoille. Lisäksi liikunnanopettajien kannattaa huomioida kotimaassa Vierumäellä Suomen urheiluopistossa kesällä 2018 jo 12. kertaa järjestettävä International Seminar for Physical Education Teachers.

Liikunnan iloa syksyyn!

Sari Saarelainen

Etelä-Tirolin Sportforum Malsista videokooste (saksaksi)

Video © Rai Sender Bozen